Esiintyjät

Dettmann Henrik: Näin johdat joukkojasi

Henrik Dettman on Suomen koripallomaajoukkueen entinen päävalmentaja. Hän on viidellä vuosikymmenellä valmentanut raudanlujan huippuvalmentajakokemuksen ilmentymä, joka painottaa uudistumista ja pehmeitä arvoja. Dettmann näytteli keskeistä roolia, kun Suomen koripallomaajoukkue kasvoi ”koko kansan Susijengiksi”.

Puheenvuoroissaan Dettmann käsittelee aihepiirejä johtamisesta motivaatioon, tiimityöstä yksilöllisiin kehityskaariin ja huippu-urheilusta lasten ja nuorten harrastusliikuntaan – höystettynä kulissientakaisilla anekdooteilla, ripauksella itseironiaa sekä yhteiskuntakriittisillä kopautuksilla. Hän puhuu kokemusten kautta ja jakaa kirkkaita ajatuksiaan johtajille, joita voi soveltaa lähes mihin tahansa työelämän osa-alueisiin. Dettmannin johtamat ihmiset ovat hyvin intohimoisia tekemisestään, ja jokainen myös huippulahjakas. Menestyksekäs johtaminen on Dettmannin mukaan kiinni kuitenkin siitä, kuinka ihmisen kohtaa, häntä kohtelee ja kuuntelee. Dettmann kannustaa antamaan ihmisille tilaa toteuttaa itseään työpaikoilla. Johtajan pitää muistaa nostaa myös hiljaisia työntekijöitä, sillä kaikki ovat yhteisössä tähtiä. Ihmiset ovat tärkein voimavara.

”Se, että ei vaadi, osoittaa välinpitämättömyyttä ihmistä kohtaan – vaatimustason määrittely ja ylläpito ovat merkkejä arvonannosta.”

Perjantai 3.2. klo 13.30-14.45  Luentosali L1 (luento OPI23-tapahtuman avauksen yhteydessä)

Esitys striimataan luentosaliin L6.

Hakala Juha T.: Vähemmällä enemmän – näe olennainen opetustyössä

Juha T. Hakala on kasvatustieteilijä ja filosofi, joka toimii Oulun yliopistossa dosenttina. Aiemmin hän on ollut professorina Jyväskylän yliopistossa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Hakala tunnetaan opettajankouluttajana ja opinnäytetöiden ohjaamisen asiantuntijana. Hakala on kirjoittanut parikymmentä tietokirjaa ja ohjannut vajaa tuhat pro gradua yhteensä noin 70:ltä tieteenalalta. Hänen intohimonaan on olla arkisella tavalla selkeä ja ymmärrettävä.

Maailma monimutkaistuu. Opetussuunnitelmat muuttuvat ja vaatimukset kasvavat. Tämä kaikki on lisännyt kiirettä, huolta ja ammatillista painetta. Pitäisi ehtiä ja voida. Monet meistä ovat velvollisuudentuntoisia. Niitä, jotka haluaisivat tehdä kaiken mahdollisimman hyvin, kympin arvoisesti. Tosiasia on, että emme me opetustyön ammattilaisetkaan loputtomasti veny. Jokaisen työn voi tehdä vielä vähän paremmin. Aina. Mutta, jossain tulee vastaan jaksamisen ja tolkullisuuden raja. Siksi olisi osattava lopettaa kohtuuton pinnistely.

Jos uskaltaa madaltaa rimaa, on sekä uskaltanut että oivaltanut paljon. Jotta näin voi tehdä, on nähtävä se, mikä arjessa on välttämätöntä.

Lauantai 4.2. klo 13.30-14.30  Luentosali L2

Harmanen Minna: Äidinkieli ja kirjallisuus lukiossa – uutta, vanhaa ja lainattua!

Minna Harmanen on opetushallituksessa työskentelevä opetusneuvos. Hän on mukana hallitusohjelmaan kirjatussa jatkuvassa Lukuliike-ohjelmassa. Sen tavoitteena on edistää kaikenikäisten Suomessa asuvien lukutaitoa. Lukuliike laajentaa lukutaidon käsitettä ja vahvistaa monilukutaitoa sekä monikielisyyttä.

Harmasen esitys käsittelee äidinkielen ja kirjallisuuden opintoja lukiossa sekä niiden muutoksia ja painotuksia. Edelleen oppiaineen ytimessä ovat monipuoliset vuorovaikutuksen sekä tekstien tuottamisen ja tulkinnan taidot. Aiempien valtakunnallisesti määriteltyjen kurssien sijaan lukioissa on nyt mahdollisuus tarjota pakollisia opintoja erilaajuisina äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksoina.

Lauantai 4.2. klo 11.45-12.30  Luentosali L4

Hyysalo Pekka: Toivo ja Tahto

Pekka Hyysalo on vuonna 1990 syntynyt taistelija, joka on koskettanut tarinallaan satojatuhansia suomalaisia. Hänen uransa freestylehiihtäjänä päättyi vakavaan loukkaantumiseen vuonna 2010.

Pekka ja hänen FightBack brändinsä välittävät toivoa, positiivisuutta, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta kaikenlaisissa elämäntilanteissa. Nyt Pekka on tarttunut seuraavaan haasteeseen ja tekee rohkeita, merkityksellisiä ja vaikuttavia tekoja, joiden avulla lisätään positiivista asennetta suomalaiseen vastuullisuuskeskusteluun. Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamarien raati valitsi Hyysalon Suomen positiivisimmaksi henkilöksi 2014. Evento Awards valitsi hänet vuoden puhujaksi 2016.

Hyysalo kertoo uskomattoman tarinan siitä, miten hän on monesti voittanut kaikki todennäköisyydet – sekä kivutessaan maailman huipulle laskettelussa, että taistellessaan jaloilleen koomasta. Tarina on tosi ja sen moniin käänteisiin on helppo samaistua. Lopulta jäljelle jää yksi sana: Inspiraatio!

(Kuva: Petri Kovalainen)

Lauantai 4.2. klo 14.00-15.00  Saalastinsali

Esitys striimataan luentosaliin L5.

Impiö Niina: Opettajan oppiminen ja pedagoginen hyvinvointi hybridiajassa

Niina Impiö on kasvatustieteiden maisteri ja Oulun yliopiston opettaja, joka työskentelee kansainvälisessä Learning, Education and Technology -maisteriohjelmassa. Hänen osaamisalueensa liittyvät yhteisölliseen oppimiseen, teknologiatuettuun oppimiseen ja opiskelijoiden ohjaamiseen. Tutkimuksellisena kiinnostuksen kohteena ovat opettajan oppiminen, opettajayhteisöjen työskentely ja opettajien yhteisölliset työskentelytaidot.

Opettajana olet kiinnostunut oppijoiden oppimisesta ja hyvinvoinnista. Milloin viimeksi olet pohtinut omaa oppimistasi opettajana? Mitä ja miten opettaja oppii? Missä ja keiden kanssa? Mitä on opettajan jatkuva oppiminen? Miten oppiminen liittyy pedagogiseen hyvinvointiin? Onko sinulla oman oppimisen suunnitelma?

Luennossaan Impiö tarkastelee tutkimus- ja kokemusperustaisesti opettajan oppimista ja pedagogista hyvinvointia yksilön ja yhteisön näkökulmista. Omassa tutkivassa opettajuudessaan hän on kokenut niin työn imun, innostuksen ja ilon kuin kiireen, kuormituksen ja kohtuuttomuuden. Jatkuva muutos edellyttää opettajalta jatkuvaa oppimista. Tarvitsemme työkaluja oppimisemme tavoitteiden, toimintatapojen ja arvioinnin suunnitteluun. Puheenvuorossa keskustellaan käytännön esimerkein ja ajankohtaiseen tutkimukseen perustuen opettajan oppimisen prosesseista ja pedagogisen hyvinvoinnin edistämisestä hybridiajassa.

(Kuva: Reijo Koirikivi Studio P.S.V)

Lauantai 4.2. klo 12.45-13.45  Luentosali L4

Kallio Maaret: Johda toivoa inhimillisyydellä / Toivo ja inhimillisyys arjen voimana

Maaret Kallio on kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hän on kirjoittanut useita tietokirjoja, jotka ovat käsitelleet inhimilliseen elämään, ihmissuhteisiin ja toivoon liittyviä mielen teemoja. Lisäksi hän on tehnyt satutietokirjoja lapsille ja varhaisen vuorovaikutuksen hetkiin. Kallio on kirjoittanut hyvin luettuja kolumneja Helsingin Sanomiin kahdeksan vuoden ajan.

(Kuva: Laura Malmivaara)

Perjantai 3.2. klo 15.00-15.50  Luentosali L1: Johda toivoa inhimillisyydellä

Lauantai 4.2. klo 11.45-12.45  Luentosali L1: Toivo ja inhimillisyys arjen voimana

Esitykset striimataan luentosaliin L6.

Ketonen Kari: Karisma – kuinka oppia toimimaan parhaalla tavalla paineen alla

Kari Ketonen on kaikille suomalaisille tuttu monien suosittujen tv-sarjojen ja elokuvien myötä. Hän on näytellyt, ohjannut ja käsikirjoittanut huumoria, viihdettä ja draamaa jo parinkymmenen vuoden ajan.

Näiden puuhiensa lisäksi Kari on valmistunut vuonna 2007 ylemmän erityistason psykoterapeutiksi. Vuodesta 2008 hän on kiertänyt kouluttamassa yrityksiä, yhteisöjä ja avainhenkilöitä tunteiden käsittelyssä, esiintymistaidossa, stressinhallinnassa ja muissa työelämän keskeisissä taidoissa. Kari kertoo puheenvuorossaan, kuinka voimme yksinkertaisilla, kehon tiedostamiseen ja hengityksen lempeään ohjaamiseen perustuvilla tekniikoilla parantaa hyvinvointiamme, työssä jaksamistamme sekä saada itsestämme aina parhaat taidot ja kyvyt esiin, kun niitä eniten tarvitsemme.

(Kuva: Lari Järnefelt)

Pe 3.2. klo 16.00 – 17.00  Luentosali L3

La 4.2. klo 11.30-12.30  Saalastinsali

Lauantain esitys striimataan luentosaliin L5.

Kotakorpi Kerttu: Muuttuva ilmasto ja luonto – kurkistus Suomen tulevaisuuteen

Kerttu Kotakorpi on meteorologi ja tietokirjailija. Hän on työskennellyt meteorologina Ylen uutisissa 10 vuotta. Viime vuosina hän on keskittynyt ilmasto- ja luontoteemoihin muun muassa sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2021 julkaistiin ilmastonmuutoksesta kertova esikoiskirja Suomen luonto 2100, joka valottaa Suomen luonnossa tapahtuvia muutoksia ilmaston muuttuessa.

Ilmaston nopea muuttuminen näkyy jo Suomen säätiloissa ja muutokset näkyvät koko ajan selvemmin myös luonnossa. Muutosten myötä myös elämämme muuttuu. Aihe herättää paljon pelkoa ja ahdistusta, mutta siitä pitää voida puhua asiapitoisesti ja samalla lempeästi.

Lauantai 4.2. klo 12.45-13.45  Saalastinsali

Esitys striimataan luentosaliin L5.

Kukkonen Lasse: Mistä menestyvä työyhteisö rakentuu

Lasse Kukkonen on aktiiviuransa lopettanut jääkiekkopuolustaja, olympiamitalisti ja maailmanmestari. Nykyisin hän toimii yritysvalmentajana ja puhuu hyvän tiimihengen ja esimerkkijohtamisen puolesta.

Kuka tekee viihtyisän ja menestyvän yhteisön. Mitä tulee huoneeseen, kun astun sisään. Miten ryhmänä toimimme, jotta voisimme onnistua yhdessä?

Lauantai 4.2. klo 9.15-10.15  Luentosali L1

Esitys striimataan luentosaliin L6.

Lanas Maija: Haastavat tilanteet voimavaraksi koulussa

Maija Lanas on kasvatustieteiden professori Oulun yliopistossa sekä opettajankoulutuksen dosentti Helsingin yliopistossa. Alunperin hän on koulutukseltaan luokanopettaja. Hän väitteli 2011 Oulun yliopistosta aiheenaan oppilaiden haastavaa käyttäytymistä koskevat yleiset ajattelutavat. Hän on tutkimuksessaan pohtinut muun muassa, mikä koulussa näyttäytyy häiriönä ja miksi. Parhaillaan Lanas tutkii monivuotisessa hankkeessa sitä, miten tapamme puhua opettajankoulutuksessa lapsista ja nuorista luovat lapsille ja nuorille erilaisia voimaantumisen tai voimaantumattomuuden paikkoja ja toiminnan mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia. Lanas johtaa SAFE-tutkimusryhmää (Social Justice as the Focus of Education). Häiriköt-blogissaan hän pohtii peruskouluun liittyviä ilmiöitä arkisesti ymmärrettävällä tavalla.

Luennossaan Lanas kertoo, kuinka haastavat sosiaaliset tilanteet koulussa oppilaiden välillä tai oppilaiden ja aikuisten välillä tarjoavat yhteisiä kohtaamisen paikkoja. Niissä kaikki osapuolet voivat tulla uudella tavalla näkyväksi ja kuulluksi. Ikävimmillään haastavat tilanteet toistuvat yhä uudestaan samanlaisina ja aiheuttavat kaikissa riittämättömyydentunnetta, huolta, ja ahdistusta. Puheenvuorossa kerrotaan käytännöllisillä esimerkeillä, ajankohtaiseen tutkimukseen perustuen, kuinka opettajat ja muut kasvattajat voivat hiljakseen kääntää haastavia tilanteita kaikkien voitoksi. Samalla kannustetaan armollisuuteen itseä ja muita kohtaan. Haastavat tilanteet eivät ylipäätään haastaisi meitä, elleivät ne olisi vaikeita kaikille osapuolille.

Lauantai 4.2. klo 11.00-12.00  Luentosali L2

Lawson Ernest: Opettaja puhuu

Ernest Lawson on Oulussa syntynyt ja Oulunsalossa varttunut näyttelijä, jolla on kokemusta sekä televisiosta että elokuvista. Koulutukseltaan ja alkuperäiseltä ammatiltaan Lawson on opettaja. Monet tuntevat hänet Putous-ohjelman opettajatarhahmostaan Ansa Kynttilästä.

Ansa Kynttilä on puhunut omaan tomeraan tyyliinsä myös OAJ:n kampanjassa muun muassa oppimisen tuesta, varhaiskasvatuksen tärkeydestä, nuorten syrjäytymisestä ja jatkuvasta oppimisesta. ”Appappapp…opettaja puhuu!”

Lauantai 4.2. klo 14.15-15.15  Luentosali L1

Esitys striimataan luentosaliin L6.

Maunu Antti: Selkeytä toimintaa ja satsaa vuorovaikutukseen ‒ oppimisen ja kiinnittymisen edellytykset

Antti Maunu on sosiologian dosentti, tutkija, työnohjaaja ja trubaduuri. Hän on tutkinut suomalaista koulutusta ja yhteiskuntaa 20 vuoden ja lähes 200 julkaisun verran.

Maunun työssä ääneen pääsevät niin opiskelijat, työntekijät, johtajat kuin työelämän edustajat. Hänellä tieteellisyys yhdistyy arkikokemukseen ja pyrkimykseen parantaa asioita. Esityksessään Maunu kertoo tutkimustyönsä tuloksia ja kytkee niitä yhteiskunnan muutokseen muun muassa suosikki-iskelmien kautta.

(Kuva: Vesa-Matti Väärä)

Lauantai 4.2. klo 13.00-14.00  Luentosali L1

Moilanen Anu-Maarit: Johtaminen kriisitilanteessa / Hyvä opettaja -tunnustuksen jako

Anu-Maarit Moilanen on Oulun teatterin toimitusjohtaja. Hänet on palkittu useilla tunnustuksilla työparinsa, teatterin taiteellisen johtajan Alma Lehmuskallion kanssa.

Moilanen on luotsannut Oulun teatteria monien kriisien läpi ja kohdannut työssään useita haastavia tilanteita. Teatteri on selvinnyt henkilöstökriisistä, koronan aiheuttamasta esityskausien peruuntumisista ja tiukasta taloustilanteesta sekä myrskyn repimästä katosta ja vesivahingosta. Tänään Oulun teatteri suuntaa katseensa entistäkin ehompana kohti tulevaisuutta.

Moilanen puhuu OPI23:ssa esihenkilöille suunnatussa ohjelmassa perjantaina klo 11.30. Hän on myös valinnut Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2022 ”Hyvän opettajan” ja luovuttaa tunnustuksen avajaistilaisuudessa Saalastin salissa lauantaina klo 9.

Perjantai 3.2. klo 12.00-13.00  Luentosali L1: Johtaminen kriisitilanteessa

Esitys striimataan luentosaliin L6.

Lauantai 4.2. klo 9.00-10.30  Saalastin sali: Hyvä opettaja -tunnustuksen jako

Tilaisuus striimataan luentosaliin L5.

Mononen Riikka: Miltä matikka tuntuu? Ahdistuksen kokemuksista ilon hetkiin.

Riikka Mononen on kasvatustieteiden tohtori ja dosentti. Mononen työskentelee erityispedagogiikan professorina. Hän kuuluu MoLeWe-tutkimuskollektiiviin, jonka jäsenet ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten motivaation, oppimisen ja hyvinvoinnin tutkimuksesta.  Mononen johtaa Norjan tutkimusakatemian rahoittamaa iSeeNumbers-hanketta yhteistyössä Oslon yliopiston kanssa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat lasten matemaattiset taidot.

Matematiikan tunneilla oppilaat kokevat erilaisia tunteita tehtävien parissa työskennellessään ja onnistuessaan tai epäonnistuessaan niissä – jotkut kokevat oppimisen iloa, toisista matematiikan tunnit ovat tylsiä ja joitakin matematiikan tunnit saattavat jopa ahdistaa. Matematiikan oppimistilanteisiin liittyviä tunteita on tutkittu lähinnä vanhempien oppilaiden parissa, ja koulunaloittajiin keskittynyt tutkimus on ollut vielä varsin vähäistä. Matemaattisissa tilanteissa koetut erilaiset tunteet näyttävät olevan yhteydessä matematiikassa menestymiseen, usein siten, että myönteiset tunteet ovat yhteydessä parempaan osaamiseen ja kielteiset tunteet heikompaan osaamiseen. Esityksessä kerrotaan matematiikkaan liittyvistä tunteita ja miten ne ovat yhteydessä matematiikan osaamiseen. Lisäksi esitellään tutkimukseen perustuvia keinoja kielteisten tunteiden lieventämiseen ja oppimisen ilon lisäämiseen matematiikassa.

(Kuva:Shane Colvin)

Lauantai 4.2. klo 12.15-13.15  Luentosali L2

Murto Katarina: Avajaispuhe / Hyvä opettaja -tunnustuksen jako

Katarina Murto on OAJ:n puheenjohtaja. Hänet valittiin tehtäväänsä keväällä 2022. Sitä ennen hän työskenteli Akavan työmarkkinajohtajana. Murto on toiminut opetustehtävissä kymmenen vuoden ajan vuosituhannen vaihteessa, viimeksi tanssitaiteen lehtorina Teatterikorkeakoulussa. Opetusuransa jälkeen hän on työskennellyt muun muassa juristina ja notaarina. Vuodesta 2011 hän on luonut uraa työmarkkina-alalla esimerkiksi Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n työehtoasioiden päällikkönä ja STTK:n johtajana.

Hän on kertonut työnsä lähtökohtana olevan koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan sekä kaikkien opetusalalla toimivien työn arvostuksen ja merkityksellisyyden korostaminen. Hän haluaa vahvistaa OAJ:n jäsenten työmarkkina- ja edunvalvonta-asemaa ja kehittää järjestöä hyvässä ja avoimessa yhteistyössä OAJ:n päättäjien ja jäsenten kanssa.

Katarina Murto osallistuu OPI23-tapahtuman lauantaipäivän avajaisiin sekä Kainuun ja  Pohjois-Pohjanmaan Hyvä opettaja -tunnustuksen jakamiseen.

(Kuva: Leena Koskela)

Lauantai 4.2. klo 9.00-10.00  Saalastinsali

Esitys striimataan luentosaliin L5.

Mustonen Erkki: Opettajasta tullut palaute ja sen käsittely / Opettajan oikeudet järjestyksenpidossa

Erkki Mustonen on Opetusalan ammattijärjestön johtava lakimies. Hän on monelle OAJ:n jäsenelle tuttu lakikoulutuksistaan, joissa hän kertoo opettajien oikeuksista ja velvollisuuksista todellisten esimerkkien avulla.

(Kuva: Leena Koskela)

Perjantai 3.2. klo 15.00-15.50  Luentosali L3: Opettajasta tullut palaute ja sen käsittely

Lauantai 4.2. klo 15.15-15.45  Luentosali L3: Opettajan oikeudet järjestyksenpidossa

Mäntyjärvi Marjo: Työhyvinvointia ja resilienssiä tukeva johtajuus – tunnetukea, vuorovaikutusta ja työn merkityksellisyyden kirkastamista

Marjo Mäntyjärvi on kasvatustieteiden maisteri, väitöstutkija ja varhaiskasvatuksen asiantuntija, jolla on kokemusta sekä varhaiskasvatuksen käytännön työstä että erilaisista tutkimus-, kehittämis- ja laadunarviointihankkeista. Hän on toiminut lastentarhanopettajana, päiväkodin johtajana ja varhaiskasvatuksen esimiehenä sekä erilaisissa varhaiskasvatuksen laadun ja johtajuuden kehittämishankkeissa. Myös konsultaatiot pedagogiikan ja pedagogisen johtajuuden kehittämiseksi on tuttua kuin myös opettamisen ja kouluttamisen tehtävät.

Hänen väitöskirjatutkimuksensa aiheena Oulun yliopistossa on yksityisen varhaiskasvatuksen toiminta ja johtaminen. Hän luennoi yhdessä kasvatustieteiden tohtori ja kehitysjohtaja Sanna Parrilan kanssa.

Lauantai 4.2. klo 10.45-11.30  Luentosali L4

Ohukainen Pauli: Infodemiat uhkaavat – kuinka saavutamme laumaimmuniteetin?

Pauli Ohukainen on filosofian tohtori, joka on tehnyt lääketieteellistä tutkimusta yliopistomaailmassa niin solu- ja molekyylibiologian kuin väestöjenkin tasolla. Tällä hetkellä hän työskentelee yksityisellä sektorilla kehittämässä uusia terveysteknologian sovelluksia oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan. Suurelle yleisölle Ohukainen on tullut tutuksi Tervettä skeptisyyttä -brändistään, jolla on sosiaalisessa mediassa kymmeniä tuhansia seuraajia. Sivulla jaetaan vinkkejä tieteellisen lukutaidon sekä kriittisen ajattelun kehittämiseen. Tärkeimpinä teemoina esiin nousevat dis- ja misinformaation tunnistaminen ja kumoaminen paremman tiedon avulla. Ohukainen on saanut työstään useita huomionosoituksia, kuten Oulun yliopiston palkinnon yhteiskunnallisesta vastuunkannosta, sekä kaksi kertaa maininnan sadan tärkeimmän suomalaisen lääketieteen vaikuttajan listalla.

Terveyttä ja hyvinvointia koskeva virheellinen tieto nousi koronapandemian aikaan ennennäkemättömän julkisen keskustelun aiheeksi, kun informaatioympäristö täyttyi monenlaisista toimijoista aina varovaisista asiantuntijoista villien salaliittoteorioiden levittäjiin. Samaan aikaan tutkimustieto misinformaation käyttäytymisestä kasvoi räjähdysmäisesti. Nykyään tiedämme siitä enemmän, kuin koskaan, ja tutkimukset ovat paljastaneet misinformaation käyttäytyvät monin tavoin kuin virukset. Ja kuten viruksia-, myös misinformaatiota vastaan on mahdollista rakentaa ”immuniteettia” – erityisesti lapsilla ja nuorilla. Luennolla käsitellään konkreettisia esimerkkejä sekä aihetta koskevaa tutkimustietoa käytännönläheisestä näkökulmasta.

Lauantai 4.2. klo 10.15 – 10.45  Luentosali L2

Paappanen Pekka: Mistä puhumme kun puhumme hyvästä koulusta?

Pekka Paappanen valittiin vuonna 2020 vuoden rehtoriksi. Hän toimii Hauhon yhtenäiskoulun rehtorina. Hänen mukaansa koulua on johdettava tietoisesti ja tehtävä johtamistekoja, jotta laiva ei lähde ajelehtimaan. Kuitenkin hyvässä koulussa kaikki aikuiset ovat johtajia. Kun opettaja johtaa oppilasryhmää, se on hyvin merkittävä johtamistehtävä. Viime vuosina Paappanen on kouluttanut suomalaisia rehtoreita muun muassa muutosjohtamiseen. luomaan aktiivista toimintakulttuuria ja positiivista työotetta sekä vahvistamaan osallisuutta. Hänen mukaansa  kaikki kestävä muutos lähtee tyytymättömyydestä.

Esityksessä jäljitetään hyvän koulun profiilia. Koulunpitoa voi tehdä monella eri tapaa. On kuitenkin asioita, jotka ovat tunnusomaisia kouluille, joissa niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin voivat keskimääräistä paremmin. Esityksen aikana tutustutaan konkreettisiin toimenpiteisiin esimerkkien ja valokuvien avulla. Mikä on opettajan tärkein työkalu? Näkeekö oppilas itsensä opetussuunnitelmassa? Mitä kuuluu hyvään koulujohtamiseen?

Lauantai 4.2. klo 14.00-15.00  Luentosali L3

Parrila Sanna: Työhyvinvointia ja resilienssiä tukeva johtajuus – tunnetukea, vuorovaikutusta ja työn merkityksellisyyden kirkastamista

Sanna Parrila on kasvatustieteiden tohtori, Edivan kehitysjohtaja ja pitkän linjan varhaiskasvatuksen asiantuntija, jolla on työkokemusta sekä varhaiskasvatuksen opettajana, tutkijana, kehittäjänä, kouluttajana että oppimateriaalin tuottajana. Hän on ollut mukana useissa varhaiskasvatusalan kehittämishankkeissa sekä toiminut asiantuntijana myös Karvin ja Opetushallituksen työryhmissä.

Tällä hetkellä Sanna toimii osa-aikaisena yliopisto-opettajana Oulun yliopistossa sekä kouluttajana ja kehittäjänä omassa varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kehittämiseen erikoistuneessa yrityksessään Edivassa. Sannan erityisosaamisalueita on pedagoginen johtaminen, tiimityö, laadun arviointi, vasuprosessit, pedagoginen suunnittelu ja työhyvinvoinnin johtaminen. Hän luennoi yhdessä kasvatustieteen maisteri ja väitöstutkija Marjo Mäntyjärven kanssa.

Lauantai 4.2. klo 10.45-11.30  Luentosali L4

Peltola Maria: Tihentyvän arjen tasapainoilu kasvatuksen ja opetuksen arjessa

Maria Peltola on kasvatustieteiden tohtori, varhaiskasvatuksen opettaja, luokanopettaja ja yliopisto-opettaja. Peltola on väitellyt etäopiskelun arjesta ja toimijuuden dynamiikasta. Hän opettaa Oulun yliopistossa lapsen kehityksen sekä ammatillisen vuorovaikutuksen, ohjauksen ja yhteistyön sisältöjä. Hänen bloginsa löytyy osoitteesta arjentutkimus.com.

Peltola tuo luennossaan lapsuuden ja aikuisuuden näkökulmia tihentyvään ja teknologivälitteiseen arkeen. Uhkaako puolittaisesta läsnäolosta tulla uusi normaali? Kuinka säilyttää riittävä turvallisuus uuden oppimiselle jatkuvien muutosten keskellä?

(Kuva: Tommi Miettunen)

Lauantai 4.2. klo 14.45-15.45  Luentosali L2

Peltomaa Anna ja Kurkinen Emma: Tunne äänesi

Anna Peltomaa ja Emma Kurkinen muodostavat yhdessä yhtyeen nimeltä Peltokurki. He ovat musiikin ammattilaisia, useamman instrumentin osaajia, laulajia ja laulunkirjoittajia. Lisäksi Peltomaa ja Kurkinen kouluttavat ääntään työssään käyttäviä ihmisiä käyttämään ja huoltamaan ääntään. Naiset ovat taustakoulutukseen musiikinopettajia ja Oulun yliopiston alumneja. Nykyään he rakentavat uraa artisteina ja ohjaavat Oulussa uudenlaista läsnäoloon ja lempeyteen keskittyvää Lähellä-kuoroa.

Tunne äänesi -luennolla luennoidaan vähemmän ja harjoitellaan enemmän. Lyhyen luennon pohjana on tietoinen läsnäolo ja turvallinen ilmapiiri. Tavoitteena on, että lyhyen tietoiskun aikana osallistuja saa tuntumaa omaan äänensä ja eväitä oman äänen huoltamiseen jatkossa.

Lauantai 4.2. klo 14.00-14.30  Luentosali L4

Rasinkangas Merja: Koulupoliisin ajankohtaiskatsaus – Kiusaaminen ja väkivalta

Merja Rasinkangas on ylikonstaapeli, joka toimii Oulussa koulupoliisina. Koulupoliisin toimenkuvaan kuuluu liikenne- ja laillisuuskasvatus ala- ja yläkouluissa.

Lisäksi koulupoliisi selvittelee ja sovittelee pitkään kestäneitä koulukiusaamistapauksia, jos ne jatkuvat koulun toimenpiteistä huolimatta. Koulupoliisiin tehtäviin kuuluu myös puuttuminen koulussa sattuneisiin rikoksiin.

Rasinkangas kertoo esityksessään ennalta ehkäisevästä työstä Oulun poliisilaitoksella, koulupoliisin tehtäväkentästä sekä yhteistyöstä koulun, kodin ja muiden viranomaisten kanssa. Hän kertoo tämän päivän haasteista ja ilmiöistä ja siitä, kuinka koulu voi puuttua välivaltatilanteisiin.

Lauantai 4.2. klo 9.00-10.00  Luentosali L3

Risikko Paula: OPI23-tapahtuman avaus

Paula Risikko on kansanedustaja ja toiminut eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2019 alkaen. Sivistysvaliokunta käsittelee muun muassa kasvatusta, koulutusta, tiedettä, taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa, urheilua, nuorisotyötä, tekijänoikeutta ja opintotukea koskevia asioita. Risikko on ollut myös eduskunnan puhemies ja toiminut aikaisemmissa hallituksissa peruspalveluministerinä, sosiaali- ja terveysministerinä, liikenne- ja kuntaministerinä  sekä sisäministerinä.

Risikko avaa OPI23-tapahtuman.

Lauantai 4.2. klo 9.00-10.00   Saalastin sali

Tilaisuus striimataan luentosaliin L5.

Roos Piia: Hyvinvoiva tiimi – hyvinvoiva lapsi

Piia Roos on Tampereen yliopistosta vuonna 2015 väitellyt kasvatustieteen tohtori. Hän työskentelee kouluttajana ja varhaiskasvatuksen asiantuntijana ja on toiminut erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä yli 25 vuotta. Tämä monipuolinen työkokemus näkyy taitona yhdistää ajankohtainen tutkimustieto käytännön työn tekemiseen. Lapsen äänen kuuleminen ja osallisuus ovat Piian osaamisen ydintä. Väitöskirjassaan hän tutki lasten kokemuksia päiväkotiarjesta.

Hyvinvoiva tiimi on lasten hyvinvoinnin edistämisen kannalta erittäin merkityksellinen. Onkin tärkeää pysähtyä pohtimaan säännöllisesti, mitä meille tiiminä kuuluu. Samoin on tärkeää pohtia sitä, miten meistä kukin vaikuttaa tiimin toimivuuteen. Parhaimmillaan tiimi on todellinen voimavara niin laadukkaalle pedagogiikalle kuin työhyvinvoinnillekin. Voidakseen hyvin tiimi tarvitsee yhdessä jaetun vision laadukkaasta pedagogiikasta sekä tahtotilaa toteuttaa sitä yhdessä.

(Kuva: Nina Kaverinen)

Lauantai 4.2. klo 9.30-10.30  Luentosali L4

Saarikivi Katri: Työ muuttuu vaikeammaksi, miten aivot pysyvät perässä?

Katri Saarikivi on aivotutkija, joka on jo vuosia toiminut työnsä ohessa tieteen popularisoijana ja auttanut työorganisaatioita hyödyntämään uusinta tutkimustietoa.

Saarikiven vetämä NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction -joukkue voitti Helsinki Challenge -kilpailun vuonna 2015. Ryhmä tutki keinoja mitata ja välittää tunteita verkossa. Hän johtaa Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää HUMEX-projektia. Saarikivi toimii myös kolumnistina Ylellä. 

(Kuva: Aleksi Lumme)

Lauantai 4.2. klo 10.30-11.30  Luentosali L1

Esitys striimataan luentosaliin L6.

Saarinen Aino: Itseohjautuva oppiminen ja avoimet oppimisympäristöt: mitä tutkimusnäyttö kertoo?

Aino Saarinen on tutkija ja dosentti, joka työskentelee Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina. Saarinen on väitellyt tohtoriksi kolmelta eri tieteenalalta: psykologiasta 2018, lääketieteestä kesällä 2020 ja kasvatustieteestä syksyllä 2020.

Saarinen on kritisoinut digitalisaatota, itseohjautuvaa oppimista ja avoimia oppimisympäristöjä. Hänen esittämänsä kritiikki on herättänyt paljon julkista keskustelua viime aikoina. Monissa suomalaiskouluissa vaaditaan yhä enemmän itseohjautuvuutta, yhä pienemmiltä oppilailta. Lisäksi monissa kouluissa perinteiset luokat ovat vaihtuneet moneen käyttöön muuntuviksi avoimiksi tiloiksi. Mielipiteitä näistä trendeistä löytyy joka lähtöön, mutta mitä tutkimusnäyttö on osoittanut: millaisia vaikutuksia näillä trendeillä on oppilaisiin ja opettajiin?

Lauantai 4.2. klo 12.45-13.45   Luentosali L3

Saviniemi Maija: Pessimisti pedagogina – uhka vai heikkous?

Maija Saviniemi on puolankalaislähtöinen pessimismipedagogi, joka työskentelee suomen kielen yliopistonlehtorina Oulun yliopistossa.

Vuonna 2020 Oulun yliopistossa lanseerattu pessimismipedagogiikka lähtee liikkeelle armollisuuden ja varautumisen näkökulmista. Siinä voidaan harjoitella sietämään neuvoa, jonka mukaan kasinkin suoritus riittää – vaikka tämä ajatus on usein helpompi sanoa kollegalle kuin uskoa itse.

(Kuva: Heini Karjalainen)

Lauantai 4.2. klo 11.30-12.30  Luentosali L3

Sinkkonen Jari: Opettaja oppilaan kiintymyskohteena / Traumatisoitunut lapsi ja nuori koulussa

Jari Sinkkonen on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja Pelastakaa Lapset ry:n ylilääkäri. Aina täydet salit luennoilleen vetävä Sinkkonen osallistuu aktiivisesti kasvatusta, lastensuojelua ja lasten kehitystä koskevaan keskusteluun.

Sinkkonen on pitänyt esillä erityisesti poikalasten kohtaamia haasteita. Hän on kiinnittänyt huomiota myös lasten asemaan vanhempien avo- ja avioerotilanteissa. Sinkkonen on saanut mm. Kirkon tiedonvälityspalkinnon, Tietokirjailijapalkinnon, arkkiatri Risto Pelkosen palkinnon ja Vuoden puhuja -palkinnon.

”Opettaja oppilaan kiintymyskohteena” -luennossaan Sinkkonen kertoo, kuinka oppilaan ja opettajan välisessä suhteessa on aina jonkin verran kiintymyssuhteen elementtejä. Opettajan lämmin ja arvostava asenne oppilaisiin yhdistyneenä johdonmukaiseen ja ennakoitavaan työskentelytapaan luo pohjan turvalliselle suhteelle. Sen merkitys korjaavana kokemuksena korostuu silloin, kun lapsen tai nuoren elämä on muuten turvatonta ja epävakaata.

”Traumatisoitunut lapsi ja nuori koulussa” -luennon mukaan toistuvat ja/tai pitkittyneet traumakokemukset jättävät jälkensä kehittyvään keskushermostoon. Krooninen stressi ja ajoittain paniikiksi yltyvä ahdistus näkyvät koulussa ja vaikeuttavat ymmärrettävästi oppimista. Luennossa esitetään joitakin ajatuksia siitä, miten näihin oppilaisiin on hyvä suhtautua. Opettajan tyyni suhtautuminen voi olla merkittävä tuki kasvavalle lapselle.

Perjantai 3.2. klo 16.00-17.00  Luentosali L1: Opettaja oppilaan kiintymyskohteena

Lauantai 4.2. klo 10.15-11.15  Saalastinsali: Traumatisoitunut lapsi ja nuori koulussa

Perjantain esitys striimataan luentosaliin L6.

Lauantain esitys striimataan luentosaliin L5.

Sutton Kirsi: Tuki varhaiskasvatuksessa

Kirsi Sutton on työmarkkinaedunvalvonnan erityisasiantuntija, Opetusalan ammattijärjestössä. Hän on keskittynyt erityisesti varhaiskasvatukseen.

Esityksessään Sutton käsittelee varhaiskasvatuksen tuen lainsäädäntöä, joka uudistui 1.8.2022. Mitä uudistus tarkoittaa varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan työssä ja millaisia vaatimuksia se toi tullessaan.

(Kuva: Leena Koskela)

Lauantai 4.2. klo 14.45-15.15  Luentosali L4

Tuohimaa Päivi: Opi voimaan hyvin – opi kuulemaan…sinua?

Päivi Tuohimaa on oululainen äiti, vaimo, yrittäjä, onnistuja, uskaltaja, valmentaja. Hän valmentaa yksilöitä ja yhteisöjä silkasta intohimosta, vahvalla ammattitaidolla ja oppijan asenteella. Tuohimaan unelma on vaikuttava vallankumous, joka syntyy johtajuutta haastamalla ja erilaisuutta ymmärtämällä. Koulutustaustaltaan Tuohimaa on kauppatieteiden maisteri, Mestarivalmentaja ja valmistuu tänä vuonna kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Hän kyselee työkseen kysymyksiä ja auttaa ihmisiä uskaltamaan. Yrityksensä Uskalluksen lisäksi tekee töitä Geologian Tutkimuskeskuksessa HR-asiantuntijana, vastuualueellaan kulttuurin vahvistaminen ja esihenkilötyön tukeminen.

Tämä aika, tämä arki, on täynnä eri merkkisiä toiveita, odotuksia, vaatimuksia. Usein tuntuu siltä, kuin juoksisi elämäänsä pyörän vieressä. Pyörän, jonka vauhti sen kun vain kiihtyy. Jalkoja hapottaa, verikin maistuu suussa, rintaa puristaa, mutta juostava on!

Vai onko?

Onko olemassa raja, riittävän raja? Onko olemassa kohta, jossa voit hyvillä mielin todeta, että tähän pystyin tänään ja se riittää. Ja vieläpä uskoa itseäsi!

Kuvitellaan, että omaan hyvinvointiisi vaikuttaa kaikkein eniten se ääni ja katse, jolla kohtaat itseäsi. Miten kannustat tai lannistat itseäsi, ehkä tajuamattasi? Kenen äänellä puhut itsellesi ja mitä tuo ääni kertoo? Millä tavalla tuo ääni puhuu ihmisille ympärilläsi?

Itseen katsominen voi askarruttaa, mutta myös oivalluttaa ja vapauttaa. Ole siis lämpimästi tervetullut itsesi äärelle jo lauantaiaamuna klo 09.00. Teatterin, tarinoiden ja tutkimustulosten valossa tarkastelemme ääntä, joka vaikuttaa hyvinvointiimme kaikkein eniten.

(Kuva: Harriet Urponen-Saivo)

Lauantai 4.2. klo 9.00-10.00  Luentosali L2

Wenström Sanna: Hyvinvointia voimakehältä – laaja-alaiset vahvuudet voimavarana

Sanna Wenström on kasvatustieteen tohtori, filosofian maisteri ja ammatillinen erityisopettaja, joka on VOIMAKEHÄ®- konseptin ja -menetelmän toinen kehittäjä ja päävalmentaja sekä opettajankouluttaja. Wenström on väitellyt opettajien työinnostuksesta positiivisen johtamisen ja organisaation viitekehyksessä ja kirjoittanut kaksi tietokirjaa: ”Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla” sekä ”Kaikilla vahvuuksilla. Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa.”

Laajan vahvuusnäkemyksen lähtökohtana on, että ihminen voi parhaiten niissä rooleissa, joissa hän voi olla oma itsensä. Tutkimukset osoittavat, että tunnistamalla ja hyödyntämällä vahvuuksia laaja-alaisesti voidaan vahvistaa hyvinvointia ja kukoistusta työssä, opinnoissa ja elämässä. ”Power zone”, voimakehä, tarkoittaakin hyvinvoinnin ja toimintakyvyn optimaalista vyöhykettä.

Luennolla tutustutaan laajaan vahvuusnäkemykseen sekä sen perusteella kehitettyyn VOIMAKEHÄ®-konseptiin niin oppilaiden kuin opettajankin hyvinvoinnin näkökulmasta. Luennolla esitellään laajan vahvuusnäkemyksen lähtökohdat ja teoriatausta, kuusi vahvuuden lajia (luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot ja resurssit) sekä esitellään käytännön ideoita, sovelluksia ja työskentelyesimerkkejä mukaan otettavaksi ja hyödynnettäväksi omassa työssä.

(Kuva: Noora Slotte, Studio P.S.V.)

Lauantai 4.2. klo 10.15-11-15  Luentosali L3