Esiintyjät

Aro Jessikka: Venäjän informaatiosodankäynti

Jessikka Aro  on tietokirjailija, toimittaja ja Tehyn viestintäjohtaja. Hänet tunnetaan Venäjän  informaatiosodankäyntiä käsittelevistä kirjoistaan ja kirjoituksistaan. Aron artikkelisarja ”Venäjän trollit Suomessa” sai vuonna 2015 Bonnierin Vuoden juttu -palkinnon ja vuonna 2016 Bonnierin  Suuren journalistiplakinnon. Vuonna 2020 International Women’s Media Foundationin myönsi hänelle tunnustuksen informaatiosodankäyntiin liittyvästä rohkeasta journalismista.

Aron esikoiskirja Putinin trollit julkaistiin 2019 ja hänen toinen kirjansa Putinin maailmansota 2024. Aron kolmas kirja” Putinin USA – Näin Venäjä hajottaa ja hallitsee Yhdysvalloissa” ilmestyi 16.10.2025. Kirja kertoo Venäjän tiedustelupalveluiden hybridisodasta Yhdysvaltoja vastaan kymmenen viime vuoden aikana. Tarkastelun alla ovat mm. sometrollaus, tekoälyllä tehostettu valeuutisointi sekä republikaanipuolueeseen ja Donald Trumpin lähipiiriin soluttautuneet vaikutusagentit.

Luentosali L3

Lauantai 31.1. klo 13.15.-14.15

Arposalo Eerika ja Mikkonen Johanna: Ruumiintieto-luentoesitys

Eerika Arposalo (KM, TanssitM) on esiintyjä ja taidekasvattaja. Hänellä on vuosien kokemus erityispedagogiikasta ja draamakasvatuksesta. Johanna Mikkonen on tanssinopettaja (YAMK), joogaopettaja ja kehollinen kasvattaja, joka soveltaa työssään somaattisia menetelmiä. Yhdessä he edistävät kehollisen kasvatuksen menetelmiä Oulun kaupungin Tanssireitti-pilotissa ja opettajankoulutuksessa. Lisätietoa taitelijoista ja teoksesta: linktr.ee/ruumiintieto

Ruumiintieto-luentoesitys tuo tutkimustietoa käytäntöön esittävän taiteen keinoin. Teos havainnollistaa kehon merkitystä oppimisessa, tunnesäätelyssä ja vuorovaikutuksessa. Ruutuajan, informaatiotulvan ja hektisen elämänrytmin lisääntyessä, keholliset kokemukset vähenevät (Mahler, 2020). Tästä syystä kehosivistykseen kasvamisen tärkeys korostuu tässä ajassa. Ruumiintieto-luentoesitys on kiertänyt kasvatusseminaareissa, taidetapahtumissa ja erilaisissa työyhteisöissä vuodesta 2022. Äänisuunnittelun on tehnyt musiikkiteknologi Jussi Tuohino.

”Tutkimustiedon kehollinen duetto.”

”Suosittelen tätä kaikille, joilla on keho.”

”Itketti monta kertaa. Joku virtasi.”

Telluksen Stage

Lauantai 31.1., tarkempi esiintymisaika ilmoitetaan myöhemmin syksyllä 2025

Castillo Katja: Katsomuskasvatus ja eksistentiaalinen resilienssi – Lasten kanssa suurten kysymysten äärelle

Katja Castillo on yliopisto-opettaja ja tutkijatohtori, joka pohtii työkseen lasten katsomuksellisuutta, elämän ja kuoleman kysymyksiä sekä lapsille arvokkaita asioita. OPI26-päivillä Castillon luento käsittelee katsomuskasvatusta, pedagogista filosofiaa sekä eksistentiaalista resilienssiä, joita hän tutkii osana Oulun yliopiston Small Matters -tutkimushanketta sekä Helsingin yliopiston Lapsi ajassa -tutkimushanketta.

Castillon luento käsittelee katsomuskasvatusta, pedagogista filosofiaa sekä eksistentiaalista resilienssiä, joita hän tutkii osana Oulun yliopiston Small Matters -tutkimushanketta sekä Helsingin yliopiston Lapsi ajassa -tutkimushanketta. Luennolla avataan katsomuskasvatuksen merkitystä moninaisessa yhteiskunnassa sekä moninaisten kriisien värittämässä ajassa. Castillo esittelee filosofisen pedagogiikan mahdollisuuksia eksistentiaalisen resilienssin rakentumiselle.

Luentosali L2

Lauantai 31.1. klo 10.15-11.15

Helin Satu ja Visala Hanna: Korvaako tekoäly opettajan ja uutisjuontajan?

Hanna Visala on Ylen ulkomaantoimittaja ja uutisjuontaja. Satu Helin on tekoälyyn erikoistunut Ylen ulkomaantoimittaja. Tekoäly lukee jo radiouutisia – mutta voiko se todella korvata opettajan tai toimittajan? Visala ja Helin kertovat, kuinka he ovat valjastaneet tekoälyn käyttöönsä uutistyössä ja kuinka opettajana voi käyttää tekoälyä. Entä mitkä ovat tekoälyn uusimmat saavutukset ja myös sudenkuopat. Tule kuulemaan, mitä opettajan kannattaa tietää tekoälystä. Luennon lisäksi Satu Helin osallistuu tekoälyaiheiseen paneelikeskusteluun heti luennon jälkeen klo 12.00-13.00 luentosalissa L3

Luentosali L3

Lauantai 31.1. klo 10.45-11.45

Hurtig Kaisa: Kouluun kiinnittyminen osana koulun arkea

Kaisa Hurtig on ohjaava opettaja, KM, erityisluokanopettaja ja näkövammaistaitojen ohjauksen erityisasiantuntija. Kaisalle on kertynyt vuosien mittaan monipuolista käytännön kokemusta ja ammattitaitoa opetuksen kentältä, erityisesti yläkouluikäisten nuorten opettamisesta ja sairaalakoulumaailmasta nuorisopsykiatrian puolelta. Erityisosaamista hänellä on lisäksi liikuntavammaisten ja neurologisesti sairaiden sekä näkövammaisten lasten koulunkäynnin tukemisesta ja opettamisesta.

Kaisa kuuluu Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin LÄSNÄ-ryhmään, jossa pureudutaan koululäsnäolon tukemiseen niin Valteri-kouluissa kuin Valterin ulkopuolella valtakunnallisesti. Kouluakäymättömyys ja kouluun kiinnittyminen ovat Kaisalle erityisen tärkeitä ja sydäntä lähellä olevia teemoja. Kaisa toimii Valterissa koulukäymättömien oppilaiden kouluun kiinnittämisen tukemiseksi moniammatillisessa Kiva, kun tulit! -pilottiryhmässä, joka on tarkoitettu 6.-9. luokkalaisille kouluakäymättömille oppilaille. Pilottiryhmät aloittavat Valterin eri toimipisteissä lukuvuonna 2025-2026.

Luentosali L5

Lauantai 31.1. klo 12.00-13.00

Hänninen Lucina: Tulevaisuuden perusopetus

Lucina Hänninen on valmistunut filosofian maisteriksi ja aineenopettajaksi Oulun yliopistosta. Lisäksi hän on suorittanut hallintotieteiden maisteriopintoja Lapin yliopistossa. Hänellä on laaja koulutustausta opetuksen, hallinnon ja johtamisen kokonaisuuksista sekä pitkä kokemus opetuksen kehittämisestä eri rooleissa ja verkostoissa.

Lucina on toiminut eri opetusalan tehtävissä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Opettajan työn jälkeen hän oli lukion ja perusopetuksen rehtorina ja perusopetuksen aluerehtorina, mistä hän siirtyi opetuspäälliköksi ja jatkoi opetus- ja kasvatusjohtajan ja sivistysjohtajan tehtäviin. Hän on myös kouluttanut pitkään Oulun yliopistossa erilaisissa opetusalan johdolle suunnatuissa koulutuksissa.

Tällä hetkellä hän työskentelee Opetushallituksessa opetusneuvoksena ja perusopetus ja varhaiskasvatus -yksikön päällikkönä. Yksikkö laatii varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ja tukee niiden paikallista toimeenpanoa. Lisäksi yksikkö osallistuu toimialaa koskevien säädösten valmisteluun ja antaa määräyksiä, ohjeita ja suosituksia niiden toimeenpanosta. Yksikkö myös järjestää jatkokoulutusta opettajille ja muulle koulutoimen henkilöstölle.

Luentosali L5

Lauantai 31.1. klo 13.15.-14.15

Immonen Miia: Tuen paneeli

Mia Immonen on erityisopettaja ja Suomen erityiskasvatuksen liitto ry:n puheenjohtaja Oulusta. Immonen osallistuu tuen paneelikeskusteluun.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Perjantai 30.1. klo 16.00-17.00

Jokinen Sari

Sari Jokinen on OAJ:n erityisasiantuntija, jonka erityisalana on oppimisen tuki. Jokinen osallistuu tuen paneelikeskusteluun.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Perjantai 30.1. klo 16.00-17.00

Juutinen Jaana ja Karjalainen Satu: Mitä kuuluu lapsuudelle?

Jaana Juutinen ja Satu Karjalainen työskentelevät yliopistonlehtoreina varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmassa Oulun yliopistossa. He ovat työskennelleet aiemmin varhaiskasvatuksen opettajina. Tutkimuksissaan Jaana ja Satu ovat tarkastelleet esimerkiksi yhteenkuuluvuutta ja suhteissa rakentuvaa iloa ja heidän tutkimuksensa keskeisenä lähtökohtana on lapsen oman näkökulman painottuminen.

Jaana ja Satu ovat kiinnostuneita siitä, miten lapsuutta tuotetaan erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa suhteissa sekä siitä, miten lapset itse tuottavat lapsuuttaan monimutkaisissakin suhteissaan.  Lapsuuden itseisarvo on heille lähtökohta; lapsuus ei ole vain vaihe jotakin kohti, vaan tapahtuu tässä ja nyt. Puheenvuorossaan he pohtivat miten ja millaiseksi lapsuutta tuotetaan tässä ajassa.

Luentosali L2

Lauantai 31.1. klo 14.00-15.00

Kattelus Katariina: Tuen paneeli

Katariina Kattelus on OAJ:n ensimmäinen varapuheenjohtaja ja pääluottamusedustaja Oulusta. Kattelus toimii puheenjohtajana tuen paneelikeskustelussa.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Perjantai 30.1. klo 16.00-17.00

Keränen Jaana: Taaperot taiteen lumossa

Jaana Keränen on kasvatustieteiden maisteri (kasvatuspsykologia), varhaiskasvatuksen opettaja, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija. Hän opettaa Oulun yliopistossa taiteiden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa, draamaa, sanataidetta ja lastenkirjallisuutta sekä ohjaa opinnäytteitä ja työssäoppimisia varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmassa.

Etnografisessa väitöstutkimuksessaan Keränen tarkastelee taaperon myötätunnon ilmenemistä luovan draaman ja leikin kautta. Tutkimustaan Keränen on esitellyt aktiivisesti kansainvälisissä ja kansallisissa konferensseissa https://oulu.cris.fi/fi/persons/OY-330749924?state=activities.

Luennolla pohditaan, mitä taide voi olla taaperon silmin, miten hän itse luo taidetta ja miten aikuisena huomioimme pienen lapsen kokemukset ja tuntemukset taiteen äärellä. Taaperoilta opimme myös aikuisina, miten taiteesta voi ja saa nauttia arjen pieninä hetkinä, sekä miten taide luo iloa ja hyvinvointia meille kaikille

Luentosali L2

31.1. klo 9.00-10.00

Koskimies Elias: Ei paljon naurata – miten viihdetyöläinen löysi opintojen ilon

Elias Koskimies on kotimaisen viihteen eturivin tekijöitä. Koskimies karkasi nuorena aikuisena koulun penkiltä työelämään niin nopeasti kuin aikoinaan oli mahdollista, vannoen, että ”se oli nyt siinä”, showbusiness opettaa loput! Näin kävikin – mutta yli kahdenkymmenen intensiivisen työvuoden jälkeen Elias löysi itsensä elämänsä ensimmäisen kerran yliopistosta. Siinä, missä työelämä oli ollut itsestäänselvä kutsumusala, opiskelijaksi paluu hyydytti hymyn jälleen kerran – ”en tule ikinä selviämään tästä!” Miten lopulta kävi? Mitä viihteen kautta kotimaista kulttuurikenttää rakentanut Elias löysi ja havainnoi opiskelun kautta? Voiko viihdetyöläinen opettaa jotain syvästi pelkäämilleen opettajille…! Parhaillaan vapaaehtoista maanpuolustusta harrastava Elias tekee opintoja niin Helsingin yliopistossa kuin Vaasan avoimessa yliopistossa – omien sanojensa mukaan ”polvet tutisten”.

Koskimies toimi kymmenen vuotta Uuden Musiikin Kilpailun show-tuottajana ja tämän lisäksi hän on ollut lukuisten isojen prime-time ohjelmien taustalla käsikirjoittajana ja ohjaajana (Masked Singer Suomi, TTK, Emma Gaala, Idols). Lähes 35 vuotta kestäneellä urallaan hän on suunnitellut myös isoja areena- ja stadionkonsertteja mm. Antti Tuiskulle, Cheekille ja Suvi Teräsniskalle ja kiertänyt Sirkus Finlandian mukana. Elias on työskennellyt myös elokuvien, mainoksien ja musiikkivideoiden parissa.

Luentosali L4

Lauantai 31.1. klo 11.45-12.45

Kotro Arno: Koulukulttuurin käänteet ja kummallisuudet

Arno Kotro on lukion filosofian ja psykologian opettaja ja Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Kotro on toiminut pitkään mm. Opettaja-lehden kolumnistina ja osallistunut ahkerasti koulusta ja kasvatuksesta käytävään julkiseen keskusteluun.

Kotron luento luo katsauksen siihen, miten koulu on aina heijastellut ajan henkeä. Millainen pedagoginen toimintakulttuuri on viime aikoina ollut vallalla, ja miksi? Entä mihin olemme menossa?

Luentosali L3

Perjantai 30.1. klo 15.00-15.50

Laru Jari: Tekoälyaiheinen paneelikeskustelu

Jari Laru on yliopistonlehtori ja tutkija Oulun yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa. Hänen työnsä keskittyy teknologiatuetun oppimisen tutkimukseen, digipedagogiikkaan ja tekoälylukutaitoon, ja hän on ollut mukana perustamassa tiedekunnan STEAM-sivuainekokonaisuutta. Tällä hetkellä hän työskentelee Generation AI -hankkeessa (STN), jossa on kehitetty tekoälylukutaitoa tukevia oppimisen työkaluja, kuten GenAI Teachable Machine, Somekone ja Breakable Machine.

Luentosali L3

Lauantai 31.1. klo 12.00-13.00

Lauerma Hannu

Hannu Lauerma, (s. 1961) on lääketieteen tohtori, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja dosentti, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Lauerma on työskennellyt vuodesta 2021 Turun yliopiston työelämäprofessorina, psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkärinä ja TYKS:n oikeuspsykiatrian ylilääkärinä.

Aiemmin hän toimi 25 vuotta psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä ja hoiti erilaisia professuureja joko täysaikaisesti tai sivutoimisesti. Yksityislääkärinä hän on työskennellyt sivutoimisesti vuodesta 1989 ja kohdannut käytännön työssään antisosiaalisia potilaita vuodesta 1982 alkaen.

Lauerma on mainittu yhdysvaltalaisessa PubMed-tietokannassa 76 kansainvälisesti indeksoidun tieteellisen tutkimusartikkelin kirjoittajana. Hän on saanut 14 tutkimukseen tai tiedonvälitykseen liittyvää palkintoa tai huomionosoitusta.  Häneltä on ilmestynyt useita tietokirjoja, oppikirjojen lukuja tai kappaleita suomeksi, viroksi ja englanniksi. Hänellä on lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä luottamus- ja asiantuntijatehtäviä.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Perjantai 30.1. klo 15.00-15.50

Lehtonen Janne: Erikoisjoukkojen johtamisen ja tiimityöskentelyn arvot

Janne Lehtonen on entinen merivoimien erikoisjoukkosotilas ja veteraani. Lisäksi hänet tunnetaan palomies-ensihoitajana, pelastussukeltajana sekä yrittäjänä hyvinvointi- ja liikunta-alalla, kuten myös turvallisuus- ja riskienhallinta-alalla.

Lehtonen on toiminut pääroolissa Erikoisjoukot-televisiosarjan pääkouluttajana, sekä taktisena konsulttina useassa televisiosarjassa ja elokuvassa kouluttaen näyttelijöitä aseiden käsittelyssä, sekä taktisessa toiminnassa. Erikoisjoukkouran aikana hän toimi useissa kansainvälisissä operaatioissa mm. Somaliassa ja Afganistanissa.

Sotilasuran jälkeen Lehtonen toimi Contractorina yksityisellä turvallisuusalalla turvaten valtionpäämiehiä, rahakuljetuksia, sekä aluksia piratismin vastaisissa operaatioissa. Kouluttaminen ja valmentaminen on aina ollut iso osa Jannen työtä niin merivoimien erikoisjoukoissa, kuin nykyisissä ammateissa pelastajana ja yrittäjänä. Jannen intohimo on puhua tiimityöskentelystä, sekä johtamisesta ja niihin liittyvistä arvoista, jotka oleellisesti vaikuttavat työyhteisön hyvinvointiin ja kulttuuriin.

Luennoissaan Lehtonen peilaa omakohtaisiin kokokemuksiin kriisijohtamisesta ja tiimityöskentelyä sotatoimialueilla erikoisjoukoissa, palo- ja pelastusalalla, sekä turvallisuusalalla. Janne puhuu myös stressistä, mielestä ja mielenhallinnasta, sekä resilienssistä. Hän vertaa ammattisotilaan ja pelastajan mieltä, sekä stressinhallintaa urheiluun, yrittäjyyteen, johtamiseen ja tiimityöskentelyyn.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Lauantai 31.1. klo 9.15-10.15

Leppänen Päivi: Tekoälyaiheinen paneelikeskustelu

Päivi Leppänen on opetusneuvos, joka työskentelee Opetushallituksessa vastuualueenaan digitaalinen osaaminen. Leppänen edistää lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta digitaalisen osaamisen kehittymisessä. Hän on vastannut Opetushallituksessa kehittämisohjelmasta, jossa on julkaistu digitaalisen osaamisen kuvaukset opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjien käyttöön. Leppänen osallistuu tekoälyaiheiseen paneelikeskusteluun.

Luentosali L3

Lauantai 31.1. klo 12.00-13.00

Lindeberg Aura: Yle Mix – Uutisia lapsille

Aura Lindeberg on Yle Uutisten nuorten sisältöjen ja uuden audion vastaava tuottaja. Lisäksi hän viimeistelee väitöskirjaa pohjoismaisten yleisradioiden audiostrategioista.

Tällä luennolla perehdytään siihen, miten syntyvät uutiset lapsille. Yle Mixin lähtökohtana on tehdä alakouluikäisille lapsille joka arkipäivä uutissisältöjä, jotka auttavat ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja luovat myös toivoa. Millaista on tehdä lapsille uutisia ja millainen yleisö lapset ovat uutistoimijalle?

Kuva: Yle

Luentosali L5

Lauantai 31.1. klo 14.30-15.30

Maunu Nina: Ilolla kiinni kieleen

Oululaislähtöinen Nina Maunu on Vuoden 2025 äidinkielen opettaja Espoon Kilonpuiston koulusta. Maunulla on lähes 30 vuoden kokemus äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana ja yli kymmenen vuoden kokemus opettajien täydennyskouluttajana. Yli kahdessa sadassa koulutuksessaan hän on päässyt tapaamaan Suomessa ja ulkomailla eri asteiden opettajia ja kehittämään toiminnallisen kielenoppimisen pedagogiikkaa.

Maunu on innovatiivisesti tuonut kieliopin opiskeluun oppilaiden osallisuuden, liikkumisen, draaman, tarinallisuuden ja visualisoinnin. Hän on pääkirjoittaja teoksessa Toiminnallinen kielenoppiminen (Otava, 2020). Maunun ajatuksista ja koulutuksista voi lukea lisää hänen  kotisivuiltaan www.ninamaunu.com.

Luennolla Maunu esittelee teoriassa ja käytännössä hauskoiksi ja oppilaita innostaviksi todettuja esimerkkejä siitä, kuinka kielioppia ja sanastoa voi opiskella liikkuen, piirtämällä, tarinoimalla sekä erilaisten vuorovaikutus- ja ilmaisuharjoitusten avulla. Kieliopin opiskelu voi olla todella hauskaa ja mukaansatempaavaa!

Kuva: Frendikuva

Luentosali L2

Lauantai 31.1. klo 12.45-13.45

Meriläinen Rosa: Kulttuuri on ratkaisu

Rosa Meriläinen on kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka työskentelee Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteerinä. Meriläinen käy luennossaan läpi tutkimustietoa kulttuurin ja taiteen laajoista vaikutuksista ja innostaa tarttumaan taiteeseen. Kulttuuri, taide, kulttuuriperintö ja erilaiset taidelähtöiset menetelmät ovat avuksi ihan minkä tahansa ihmisen, yhteisön ja yhteiskunnan haasteen ratkaisussa. Rosa Meriläinen käy luennossaan läpi tutkimustietoa kulttuurin ja taiteen laajoista vaikutuksista ja innostaa tarttumaan taiteeseen.

Kuva: Toni Kitti

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Lauantai 31.1. klo 10.45-11.45

Merinen Ville: Haasteena pitkäjänteisyyden puute. Miten kohdata ”someajan” nuori.

Ville Merinen on nuorten rakastama Terapeuttiville, joka puhuu luonnollisesti ja kannustavasti mielenterveydestä. Ville sai Mieli ry:n Suomen mielenterveyspalkinnon 2022 ja nousi eduskuntaan 2023. Kansanedustajana Ville Merinen on jatkanut mielenterveysasioiden ja nuorten puolustajana. Ville on eduskunnan seuratuimpia ihmisiä sosiaalisessa mediassa ja on uranuurtaja puhuessaan myös kansanedustajana tunteikkaasti toisia syyttelemättä.

Ville on sosiaalisen median vaikuttajana epätyypillisesti alkanut puhumaan myös somen haitoista. Miten some vaikuttaa mielenterveyteen? Miten iso rooli somella on nuorten mielenterveyskriisiin? Miten sosiaalista mediaa tulisi muuttaa, jotta siitä tulisi kestävämpää?

Luennossaan Merinen käsittelee sitä, kuinka kuoren yksilöllinen kohtaaminen on merkittävää, mutta miten tuoda mukaan kollektiivisuus ja pitkäjänteisyys?

Saalastinsali

Striimaus luentosaliin L10

Lauantai 31.1. klo 13.15.-14.15

Moisala Mona: Luento 1, Aivojen hyvinvointi opettajan työssä ja modernissa työkulttuurissa / Luento 2, Nykykulttuurin vaikutukset kehittyviin aivoihin – miten tukea fiksua opiskelua ja keskittymiskykyä

Mona Moisala on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori. Hän on tutkinut muun muassa aivojen ylikuormittumista ja keskittymiskykyä. Mona on laajemmaltikin kiinnostunut siitä, miten aivomme sopeutuvat nyky-ympäristöön, jossa painimme viriketulvan, jatkuvien keskeytysten ja lisääntyneen kiireen tunnun kanssa.

Perjantain luennossaan hän pohtii aivojen hyvinvointia opettajan työssä ja modernissa työkulttuurissa. Opettajan työ on aivoille monin tavoin kuormittavaa. Päivät ovat kiireisiä, keskeytyksiä tulee jatkuvasti ja jatkuva moniajo on arkea. Moni opettaja kokee, että aivot ovat ylikuormittuneessa tilassa. Psykologian tohtori Mona Moisala antaa tutkimukseen perustuvia ja käytännönläheisiä vinkkejä siihen, miten aivojen hyvinvoinnista voi pitää huolta kiireisenkin työpäivän aikana. Luennon vinkkien avulla työskentelet tehokkaammin, vaalien kuitenkin samalla jaksamistasi.

Lauantain luennossa Moisala kertoo nykykulttuurin vaikutuksista kehittyviin aivoihin. Nopeasti muuttuvalla teknologisella ympäristöllä ja tekoälyn aikakaudella on vaikutuksia kehittyviin aivoihin ja keskittymiskykyyn. Luennolla käsitellään sitä, miten nuorten mielen hyvinvoinnista ja keskittymiskyvystä voi pitää huolta digiaikana. Mona tarjoaa myös konkreettisia keinoja siihen, miten nuoria voi ohjata käyttämään digitaalisia ympäristöjä siten, että käyttö tukee jaksamista ja on aivojen hyvinvoinnin näkökulmasta kestävää.

Kuva: Aapo Karhu

Luento 1

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Perjantai 30.1. klo 13.45-14.45

ja

Luento 2

Saalastinsali

Striimaus luentosaliin L10

Lauantai 31.1. klo 11.45-12.45

Murto Katarina

Katarina Murto Katarina Murto on Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja sekä Akavan varapuheenjohtaja. Koulutukseltaan hän on varatuomari ja tanssinopettaja. Hän esittää OAJ:n tervehdyksen OPI26:n avajaissa lauantaina.

Saalastin sali

Striimaus luentosaliin L10

Lauantai 31.1. klo 9.00-10.00

Mustonen Erkki: Vastuut ja velvollisuudet opettajan työssä

 Erkki Mustonen on OAJ:n johtava lakimies. Hänen luennollaan käsitellään opettajqn työhön liittyviä vastuita ja velvollisuuksia juridiikan näkökulmasta.

Luentosali L5

Lauantai 31.1. klo 9.30-10.30

Nuojua Mika: L1 Ortotopologian lopulliset alkeet – Aapo Heikkilä – näytelmä

Mika Nuojua esittää OPI26-tapahtumassa huippusuositun näytelmänsä ”L1 Ortotopologian lopulliset alkeet – Aapo Heikkilä”.  Esitys kertoo edesmenneestä pseudotieteilijästä ja ortotopologian dosentista Aapo Heikkilästä, joka vaikutti Oulun yliopistossa. Hän piti luentojaan muutaman kerran vuodessa täysille saleille. Heikkilä käsitteli luennoillaan muun muassa ”sinistä enkeliä para-avaruudessa”, ”tontun pään tilavuuden laskemista” ja ”g-orbitaaleja ja sinisen elektronin symbioosia kierteisgalaksin hypotenuusassa”. Esityksen on ohjannut Markku Pölönen.

Näyttelijä Mika Nuojuan ura teatteritaiteen parissa on alkanut jo 1990-luvun alussa. Hän on toiminut paitsi kiinnitettynä näyttelijänä, myös freelance-ohjaajana sekä viimeiset parikymmentä vuotta freelancenäyttelijänä tehden rooleja televisioon, radioon ja vierailuja eri teattereihin.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Lauantai 31.1. klo 12.15-13.30

Ohukainen Pauli: Tyhmyyttä vastaan! – Teoriassa ja käytännössä

Pauli Ohukainen on filosofian tohtori sydänterveyden alalta ja terveysteknologian tutkija. Suurelle yleisölle hän on tullut tutuksi jo 10v ajan pyörittämästään Tervettä skeptisyyttä -brändistä, jonka kautta hän on tuottanut kriittistä ajattelua, filosofiaa ja tieteen popularisointia edistävää sisältöä. Hän on ollut vuosien varrella vieraana monissa podcasteissa ja antanut haastatteluja perinteiseen mediaan. Hän on myös saanut työstään Oulun yliopiston palkinnon, sekä ollut nimettynä kaksi kertaa Suomen Top-100 tärkeimpien lääketieteen vaikuttajien joukkoon.

Maailma tuntuu olevan yhä kiihtyvässä myllerryksessä, ja moni asia tuntuu suorastaan tyhmältä. Mutta mitä oikeastaan on tyhmyys; onko se ihmisten vai tapahtumien ominaisuus? Mitä jos olenkin itse tyhmä? Tässä luennossa tutkija, ja tunnettu tieteen-, filosofian- ja kriittisen ajattelun popularisoija Pauli Ohukainen esittelee hauskalla ja mukaansatempaavalla tavalla oman määritelmänsä tyhmyydestä, ja miten sitä vastaan voidaan taistella. Opimme mm., ettei tyhmyyttä esiinny yksilö- vaan ryhmätasolla, ja se on tarttuvaa. Tyhmyys on ihan oikea ongelma, mutta onneksi sitä voidaan myös tehokkaasti torjua – kunhan se opitaan tunnistamaan.

Luentosali L4

Lauantai 31.1. klo 10.30-11.30

Rajaniemi Petri: Tällaisessa maailmassa

Petri Rajaniemi käyttää itsestään titteliä ”nykyisyysselittäjä”. Hän pyrkii tarkastelemaan maailmaa laajasta näkökulmasta, yhdistäen yksilön kokemukset globaaliin kuvaan sekä nykyhetken menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Työllään Petri pyrkii auttamaan ihmisiä ymmärtämään omaa rooliaan osana kokonaisuutta ja keskittymään olennaiseen epävarmuuden keskellä.

Puheenvuorossaan nykyisyysselittäjä Petri Rajaniemi kertaa suomalaisessa tarinassa läpielettyjä muutoksen vuosikymmeniä, maailman nykyistä tilaa ja kaiken tämän heijastumista opettajuuden toimintaympäristöön.

Luentosali L4

La 31.1. klo 9.15-10.15

Rantala-Korhonen Piia

Piia Rantala-Korhonen on Oulun kulttuurisäätiön toimitusjohtaja ja johtaa Oulu36-kulttuuripääkaupunkihanketta. Rantala-Korhonen on myös OPI26-tapahtuman suojelija. Hän avaa OPI-päivät.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Perjantai 30.1. klo 13.30-13.45

Romppainen Jari: Opettajasta ja koulunjohtajasta luovan alan yrittäjäksi

Jari Romppainen on siirtynyt opettajasta ja koulunjohtajasta luovan alan yrittäjäksi. 12 vuoden opettajanuransa aikana hän ehti työskennellä neljällä koululla Ranualla ja viimeiset 10 vuotta pienellä koululla koulunjohtajana.

Noin seitsemän vuotta sitten Jari  innostui valokuvauksesta ja pitkällisen painimisen jälkeen päätti jakaa tuotoksiaan sosiaalisen median kanaviini. Näkyvyys kasvoi heti hurjasti ja pian hän haki lupaa sivutoimiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyys toi vaihtelua ja uusia näkökulmia opettajantyöhön, jossa Jari oli  aina ajatellut työskentelevänsä koko työuransa.

Lopulta hänen oli kuitenkin tehtävä ratkaisu, kumman työn jättäisi pois, koska vuorokaudet alkoivat kroonisesti jäädä lyhyeksi. Jari päätyi kuuuntelemaan sydäntään ja irtisanoutui työstään. Nykyään hän tekee päätoimisesti mainostuotantoja videoin ja kuvin, digitaalista markkinointia, sosiaalista mediaa sekä tarjoaa palveluita, muun muassa revontulimatkoja ja valokuvausworkshoppeja turisteille.

Kuluneen vuoden aikana Jari on prosessoinut päätöksensä seuraamuksia ja ymmärtänyt laajemmin opettajan työn hienot puolet suhteessa yrittäjyyteen. Ja niitä hyviä puolia löytyy! Vaikka hän edelleen kokee yrittäjäyyden sopivan itselleen mainiosti, ei opettajuuden hyviä puolia ole vaikea nähdä, vaikka se ei vahvuutemme olekaan.Tärkeintä lienee ymmärtää itseään ja omaa persoonaansa.

Luentosali L5

Lauantai 31.1. klo 10.45-11.45

Rytisalo Minna: Kieltä ja kirjallisuutta koko elämä – opettajasta kirjailijaksi

Minna Rytisalon intohimo kieltä ja kirjallisuutta kohtaan teki hänestä ensin lukion äidinkielenopettajan ja sitten kirjailijan. Rytisalo on entinen äidinkielenopettaja, joka on kuulunut maamme arvostetuimpiin ja rakastetuimpiin kirjailijoihin esikoisromaanistaan Lempi (2016) asti. Rytisalon intohimo kieltä ja kirjallisuutta kohtaan teki hänestä ensin lukion äidinkielenopettajan ja sitten kirjailijan. Hän on julkaissut useita menestysteoksia ja saanut mm. Botnia- ja Tulenkantaja-palkinnot. Kaikista hänen romaaneistaan on tehty näyttämösovituksia. Kirjojen käännösoikeuksia on myyty seitsemään maahan.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Lauantai 31.1. klo 14.00-15.00

Sahan pojat

Sahan Pojat (Markus Pätsi – laulu ja kitara, Samuel Halonen – laulu, cajon, melodica) on monipuolinen akustinen duo Oulusta. Duo aloitti kansanmusiikin modernisointiprojektina ja on siitä luontevasti siirtynyt myöskin tuoreempaan populaarimusiikkin. Keikoilla luodaan orgaaninen ja intiimi tunnelma, jossa läpileikataan syväluotaavasti suomalaista sielunmaisemaa. Ohjelmisto on verraten laaja, sisältäen kansanmusiikkia, jazzia sekä nykypäivän poppia ja rokkia.

Telluksen Stage

Lauantai 31.3. useita esiintymisiä pitkin päivää

Sauri Pekka: Tulevaisuudenuskon rakentaminen ennustamattomassa maailmassa

Pekka Sauri on filosofian tohtori, tietokirjailija ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänen uusimmat kirjansa ovat Mielenrauha levottomassa maailmassa (2023) ja Ihmisyyden rajoilla – mitä välillemme jää tekoälyn aikakaudella (yhdessä Johanna Kukan kanssa, 2025).

Maailma on muuttunut ennakoimattomaksi ja erityisesti nuorten mieltä ahdistavaksi. Totutut yhteisen todellisuuden koordinaatit ovat murtuneet tai murtumassa niin kansainvälisesti kuin koti-Suomessakin. Päättäjät ovat neuvottomia. Tulevaisuus näyttää epävarmalta ja sumuiselta. Mistä aineksista voimme kaikesta levottomuudesta huolimatta rakentaa uskoa huomiseen?

Luentosali L3

la 31.1. klo 14.30-15.50

Saviniemi Maija: Armollisuutta ja varautumista korostavaa pessimismipedagogiikkaa

Maija Saviniemi on puolankalaislähtöinen pessimisti, filosofian tohtori ja Oulun yliopistossa työskentelevä suomen kielen yliopistonlehtori. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina, kirjastonjohtajana, kansalaisopiston rehtorina ja sivistysjohtajana. Saviniemi on ollut koko työuransa ajan (lähes) kaikkeen varautuva opettaja ja jo pitkään kantanut pessimististä elämänasennetta, joka sittemmin on jalostunut pessimismipedagogiikaksi.

Esihenkilötyössään 2000-luvulla Saviniemi havahtui pohtimaan valtakunnallista huolta siitä, miten jo nuoret opettajat kuormittuvat työssään ja haluavat vaihtaa alaa. Vuonna 2020 Oulun yliopistossa lanseerattu pessimismipedagogiikka pyrkii vastaamaan tähän huoleen ja tuomaan uutta näkökulmaa siihen, miten opettajan työssä voisi kenties jaksaa paremmin. Saviniemi muistaa kannustaa muita kasin suoritukseen mutta unohtaa sen helposti itse.

Saviniemen luennolla pohditaan armollisuutta ja varautumista korostavaa pessimismipedagogiikkaa resilienssin ja ratkaisukeskeisyyden näkökulmista. Kannattaa kuitenkin kevyesti varautua siihen, että luennosta ei ole kuulijoille välttämättä mitään käytännön hyötyä.

Saviniemi on yksi pessimismipedagogiikkaa käsittelevän kirjan toimittajista ja kirjoittajista. Maija Saviniemen, Merja Maikkolan, Paula Vaskurin ja Milla Kinnusen toimittama teos ”Pessimismi opetuksessa. Vaatimattomia vinkkejä opettajalle” ilmestyi vuonna 2023.

Kuva: Matti Sippola

Luentosali L3

la 31.1. klo 9.30-10.30

Siklander Signe: Leikki ja leikillisyys ruokkivat mieltä, kehoa ja aisteja – hyvinvointi tulee jälkiruoaksi

Signe Siklander on leikillisestä pedagogiikasta ja leikillisistä oppimisympäristöistä väitellyt kasvatustieteen tohtori sekä teknologiatuetun opettamisen ja oppimisen dosentti. Hän on myös ravitsemisalan opettaja ja uskoo, että keittiö voi olla antoisa leikin, luovuuden ja oppimisen apaja.

Tervetuloa makumatkalle, jossa tarjoillaan ravitsevaa tutkimustietoa maustettuna käytännön pedagogisilla näkökulmilla ja tarjoiltuna pilke silmäkulmassa. Leikki ja leikillisyys eivät ole vain lasten herkkuja tai vapaa-ajan naposteltavaa – ne ovat täysipainoisia, tutkittuja ja vaikuttavia hyvinvoinnin ja oppimisen raaka-aineita soveltuen kaikenikäisten makumaailmaan.

Kun leikillisyys saa tilaa, se keventää ilmapiiriä, virkistää ajattelua ja tuo esiin luovuuden, yhteisöllisyyden ja tunteet – erityisesti ilon. Hyvinvointi ei jää sivuun, vaan liittyy mukaan – joskus jopa tanssien letkajenkkaa.

Luennolla tutkitaan, millainen leikki kiinnostaa lapsia ja miten leikki toimii kulttuurisena ja kehollisena toimintana. Tarkastelussa ovat ne tekijät, joista rakentuu lasten hyvinvointi. Samalla pohditaan opettajan leikillisyyttä pedagogisena asiantuntijuutena: miten opettaja voi omalla toiminnallaan tarjota tilaa leikille ja sen hyvinvointia edistäville vaikutuksille? Ja mistä opettajan oma hyvinvointi saa ravinteita?

Tämä luento tarjoaa täyteläisen kattauksen leikillisyyden merkityksestä – tule mukaan maistelemaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan!

Luentosali L2

Lauantai 31.1. klo 11.30-12.30

Sinkkonen Jari: Lapsi ja musiikki

Jari Sinkkonen on lääketieteen tohtori, Turun yliopiston lastenpsykiatrian dosentti sekä lasten- ja nuorisopsykoterapeutti. Hänellä on myös huilunsoiton diplomi Lausannen konservatoriosta vuodelta 1975.

Sinkkonen on tehnyt julkaisuja mm. kuuroudesta, adoptioista ja lastensuojelusta. Hän on kirjoittanut useita oppikirjoja ja yleistajuisia kirjoja lasten kehityksestä ja erikoisesti kiintymyssuhteista. Sinkkonen on saanut muun muassa Valtion tiedonjulkistamispalkinnon, Suomen Unicefin palkinnon, arkkiatri Risto Pelkosen palkinnon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tiedottajapalkinnon.

Sinkkonen on naimisissa. Hänellä on kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.

Musiikillisen kokemisen juuret ovat ihmisen fysiologiassa: sydämen sykkeessä, lihasten liikkeissä, jännityksen kohoamisessa ja sen purkautumisessa. Siksi musiikki on universaalinen kieli. Musiikkia on kutsuttu aivojen megavitamiiniksi. Se stimuloi sekä kognitioita että emootioita. Musiikki ei koskaan valehtele. On hienoa, jos lapsi edistyy musiikin harrastamisessa pitkälle, mutta tärkeää on sekin, että saa elävän kosketuksen musiikin suurenmoisen rikkaaseen maailmaan.

Saalastinsali

Striimaus luentosaliin L10

Lauantai 31.1. klo 10.15-11.15

Sirkko Riikka: Tuen paneeli

Riikka Sirkko on opettajan ammatillisesta toimijuudesta väitellyt kasvatustieteiden tohtori sekä inklusiivisen opetuksen dosentti. Riikka työskentelee erityispedagogiikan yliopistonlehtorina Oulun yliopistossa. Aiemmin hän työskenteli pitkään erityisluokanopettajana alakoulussa. Hänen tutkimuksellisen mielenkiintonsa kohteena on inklusiivinen opetus ja inklusiivisen koulun kehittäminen. Riikka on tehnyt muun muassa yhteisopettajuuteen, erityisopettajien työnkuviin, koulunkäynninohjaajien työhön liittyvää tutkimusta: https://orcid.org/0000-0001-5794-3665 . Sirkko osallistuu tuen paneelikeskusteluun.

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Perjantai 30.1. klo 16.00-17.00

Stenius Tuula: Mikä lapsia naurattaa?

Kasvatustaiteilija, KT  Tuula Stenius on ammatillinen opettaja ja kasvatustieteen tohtori, joka on väitellyt lasten huumorista ensimmäisenä Suomessa. Steniuksen tutkimus on tuonut esiin, että Suomessa on todellista kysyntää tälle aiheelle. Luennoillaan hän on saanut useimmiten palautteen, että huumori aiheena on jotain aivan uutta ja innostavaa.

Stenius tuo esiin tutkimukseen perustuvaa tietoa ja käytännön esimerkkejä huumorin merkityksestä ja sen taitavasta käyttämisestä. Hän korostaa sitä, että huumorin tietoinen käyttö on vuorovaikutustaito, jota jokainen voi oppia käyttämään paremmin myös pedagogisesti. Miten myönteistä huumorikulttuuria rakennetaan koululuokassa ja työyhteisössä? Voisiko huumoria  hyödyntää oppimisessa enemmän ja miten?

Huumori kehittää lapsen sosiaalisia taitoja, luovuutta ja itsesäätelyä. Huumori on myös tärkeä ilmaisun ja vuorovaikutuksen muoto, jota opitaan harjoittelemalla. Miten myönteinen huumorikulttuuri rakentuu?

Mikä lapsia naurattaa? Huumori kehittää lapsen sosiaalisia taitoja, luovuutta ja itsesäätelyä. Huumori on myös tärkeä ilmaisun ja vuorovaikutuksen muoto, jota opitaan harjoittelemalla. Miten myönteinen huumorikulttuuri rakentuu? Siitä kertoo kasvatustaiteilija, KT Tuula Stenius Helsingin yliopistosta.

Luentosali L4

Lauantai 31.1. klo 13.00-14.00

Sutela Katja: Ekososiaalinen taidekasvatus postdigitaalisella aikakaudella – Suuntaviivoja vastuulliselle teknologian hyödyntämiselle

Katja Sutela (KT) on Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen dosentti, jonka tutkimuksen keskiössä on inklusiivisen ja ekososiaalisen musiikkikasvatuksen teoria ja käytännöt. Hänellä on myös kokemusta erityistä tukea tarvitsevien musiikinopetuksesta peruskoulussa ja lukiossa.

Luennolla tarkastellaan, miten ekososiaalisen sivistyksen ja kestävyystietoisen ajattelun periaatteet voivat ohjata taidekasvatusta aikana, jolloin digitaalinen teknologia on sulautunut arjen pedagogiikkaan. Esityksessä avataan postdigitaalisen aikakauden ilmiöitä, pohditaan taidepedagogiikan roolia ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä hahmotellaan suuntaviivoja teknologian luovaan ja eettisesti vastuulliseen käyttöön opetuksessa.

Kuva: Jaani Föhr

Luentosali L2

Lauantai 31.1. klo 15.15.-16.00

Takalo Jukka: Suomea ei olemassa – ainakaan jos västäräkiltä kysytään

Jukka Takalo on lauluntekijä-artisti, musiikkivideo-ohjaaja, kirjailija ja käsikirjoittaja, jonka kynästä ovat syntyneet mm. Suomirokkia ja Jokainen on vähän homo -klassikot. Takalon luomuksia ovat myös ilmakitaransoiton MM-kisojen alkuperäiskäsikirjoitus ja Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 kohokohdan Delta Lifen tarina ja ihmistä innoittavat luonnottaret.

Rakkaus maailmanrauhan ja kestävän tulevaisuuden rakentajana. Pieniä ja suuria näkökulmia olemassaoloon. 

Luentosali L1

Striimaus luentosaliin L6

Lauantai 31.1. klo 15.15-16.00

Talvitie Mari-Leena

Mari-Leena Talvitie on Suomen tiede- ja kulttuuriministeri. Hän osallistuu OPI26-tapahtuman avajaisiin.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Saalastin Sali

Striimaus luentosaliin L10

Lauantai 31.1. klo 9.00-10.00

Valtaoja Esko: Milloinkaan ei ole ollut niin paljon alkua kuin nyt

Esko Valtaoja on tähtitieteen emeritusprofessori Turun yliopistosta, entinen Tuorlan observatorion johtaja ja taidegallerian apulainen. Hän on arvostettu tieteentekijä ja myös kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Tämän myötä hän onkin suomalaisten suosikkitutkija: vuosina 2013, 2016 ja 2019 hänet nimettiin merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi . Valtaoja on saanut mm. Tieto-Finlandian, Valtion tiedonjulkistamispalkinnon, Lauri Jäntin palkinnon, Väinö Voipio -palkinnon, Mensan palkinnon, Sokrates-palkinnon, ja kahdesti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon.

Valtaoja on kirjoittanut 14 kirjaa ja yli kolmesataa kolumnia. Hän on yksi suosituimmista ja kiitetyimmistä puhujista. Hän on asiantunteva, aito ja hänen mukaansatempaava otteensa esiintyjänä saa kuulijat mukaansa. Hän puhuu yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tulevaisuudesta, tieteestä, taiteesta, kulttuurista ja uskonnosta. Maailma on hämmästyttävä, monimuotoinen ja pitkälti selittämätön, hän sanoo.

Tuloksena hämmästelystä ja pohdinnasta syntyi vuonna 2012 Kaiken käsikirja. Siinä Valtaoja tiivistää kaiken olennaisen maailmasta ja ihmisestä yksiin kansiin. Saman hän yrittää tehdä unohtumattomissa puheenvuoroissaan. Syksyllä 2017 julkaistiin teos Kohti ikuisuutta. Emme edelleenkään tiedä, minne me tai maailmankaikkeus matkaamme, mutta ei ole mitään syytä olla taittamatta taivalta iloisin mielin, sanoo Valtaoja. Näköalaton pessimismi saa kyytiä myös hänen viimeisimmässä kirjassaan ”Tiedonjano”.

Walt Whitmanin Laulu itsestäni muistuttaa meitä siitä, että kaikista murheistamme ja peloistamme huolimatta maailma on vasta alussa, ei lopussa. Homo Sapiensin ongelmat eivät ole kuolinkouristuksia, vaan kasvukipuja kun vartumme lapsuudesta kohti aikuisuutta. Tulevaisuus on avoin tie, jota pitkin voimme kulkea kohti yhä parempaa tulevaisuutta tieteen, taiteen ja kulttuurin johdattamina.

Saalastinsali

Striimaus luentosaliin L10

Lauantai 31.1. klo 14.30-15.30

Vasankari Tommi: Liikkumisen ja fyysisen kunnon trendit ja niiden vaikutukset oppilaisiin

Tommi Vasankari on UKK Instituutin johtaja. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Vasankari toimii liikuntafysiologian dosenttina Turun yliopistossa ja Maailman terveysjärjestön HEPA Europe -verkoston hallituksen puheenjohtajana.

Luennolla käydään läpi suomalaisten lasten ja nuorten liikkumisen ja fyysisen kunnon trendejä sekä pohditaan mitä vaikutuksia sillä on heihin ja opetukseen. Edelleen luennolla pohditaan niitä keinoja joita eri toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten liikkumiseen. Erityisesti pohditaan kaupungin/kunnan, koulun ja opettajien mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

L3

Perjantai 30.1. klo 16.00-17.00

Vesala Mika: Puhe-Judo -työkaluja oppilaan haastavan käyttäytymisen kohtaamiseen

Mika Vesala on koulutukseltaan luokanopettaja, Hän on työskennellyt opettajana yli 15 vuotta, joista erityisopettajana yli kahdeksan vuotta. Mikan pitämien koulutuksien palautteissa kiitellään hänen käytännönläheistä sekä keskustelevaa tyyliään sekä ymmärrystään eri toimialojen kohtaamiin haastaviin asiakastilanteisiin. Mikan kokemus erityisopettajana on antanut hänelle myös omaa kokemuspohjaa, kuinka omasta jaksamisesta, asenteesta sekä hyvinvoinnista pidetään huolta haastavassa työympäristössä.

Mitä teet, kun oppilas kiihtyy ja luokan ilmapiiri kiristyy? Puhe-Judo on vuorovaikutus- ja de-eskalaatiomenetelmä, jossa yhdistyvät empaattinen kuuntelu, tunteiden vastaanottaminen ja turvallisten rajojen asettaminen. Tällä luennolla pureudumme siihen, miksi aggressiivinen auktoriteetti ruokkii valtataistelua, ja miten opettaja voi säilyttää rauhan luokassa ilman rangaistuksia. Saat käytännön vinkkejä, joilla rakennat luottamusta, vahvistat ryhmän vastuunkantoa ja luot ilmapiirin, jossa oppiminen on mahdollista.

Luentosali L4

Lauantai 31.1. klo 14.15-15.15

Vorne Paula: Tekoälyaiheinen paneelikeskustelu

Paula Vorne on toiminut pitkään luokanopettajana, ja nykyään hän työskentelee Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden laatukoordinaattorina. Hän toimii myös STEAM in Oulu -verkoston toisena koordinaattorina, mikä tuo hänelle laajan näkemyksen ja kokemuksen oppimisen kehittämisestä,  monialaisesta yhteistyöstä ja innovatiivisista oppimisympäristöistä. Vorne osallistuu tekoälyaiheiseen paneelikeskusteluun.

Luentosali L3

Lauantai 31.1. klo 12.00-13.00

Äyräs Vesa: Tekoälyaiheinen paneelikeskustelu

Vesa Äyräs on tuore SanomaPron myyntijohtaja. Sitä ennen hän toimi Microsoftin koulutuksen toimialajohtaja. Hän on taustaltaan pedagogi ja työhistoriansa aikana hän on toiminut perusopetuksessa eri kouluasteilla rehtorina noin 20 vuotta. Rehtorin työn ohella Äyräs on ollut mukana useissa opetuksen kehittämishankkeissa ja -ohjelmissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin sekä toiminut johtoryhmäkouluttajana mm. Helsingin yliopiston kautta. Äyräs johti syväoppimisen ohjelmaa New Pedagogies for Deep Learning, jonka lisäksi hän on toiminut jäsenenä Opetusministeriön nimeämässä Tasa-arvoisen peruskoulun tulevaisuus -työryhmässä. Äyräs osallistuu tekoälyaiheiseen paneelikeskusteluun.

Luentosali L3

Lauantai 31.1. klo 12.00-13.00