Esiintyjät

Castillo Katja: Katsomuskasvatus, pedagoginen filosofia ja eksistentiaalinen resilienssi

Katja Castillo on yliopisto-opettaja ja tutkijatohtori, joka pohtii työkseen lasten katsomuksellisuutta, elämän ja kuoleman kysymyksiä sekä lapsille arvokkaita asioita. OPI26-päivillä Castillon luento käsittelee katsomuskasvatusta, pedagogista filosofiaa sekä eksistentiaalista resilienssiä, joita hän tutkii osana Oulun yliopiston Small Matters -tutkimushanketta sekä Helsingin yliopiston Lapsi ajassa -tutkimushanketta.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Katja Castillon luennon ajasta ja paikasta.

Hurtig Kaisa

Kaisa Hurtig on ohjaava opettaja, KM, erityisluokanopettaja ja näkövammaistaitojen ohjauksen erityisasiantuntija. Kaisalle on kertynyt vuosien mittaan monipuolista käytännön kokemusta ja ammattitaitoa opetuksen kentältä, erityisesti yläkouluikäisten nuorten opettamisesta ja sairaalakoulumaailmasta nuorisopsykiatrian puolelta. Erityisosaamista hänellä on lisäksi liikuntavammaisten ja neurologisesti sairaiden sekä näkövammaisten lasten koulunkäynnin tukemisesta ja opettamisesta.

Kaisa kuuluu Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin LÄSNÄ-ryhmään, jossa pureudutaan koululäsnäolon tukemiseen niin Valteri-kouluissa kuin Valterin ulkopuolella valtakunnallisesti. Kouluakäymättömyys ja kouluun kiinnittyminen ovat Kaisalle erityisen tärkeitä ja sydäntä lähellä olevia teemoja. Kaisa toimii Valterissa koulukäymättömien oppilaiden kouluun kiinnittämisen tukemiseksi moniammatillisessa Kiva, kun tulit! -pilottiryhmässä, joka on tarkoitettu 6.-9. luokkalaisille kouluakäymättömille oppilaille. Pilottiryhmät aloittavat Valterin eri toimipisteissä lukuvuonna 2025-2026.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Kaisa Hurtigin luennon ajasta ja paikasta

Hänninen Lucina

Lucina Hänninen on valmistunut filosofian maisteriksi ja aineenopettajaksi Oulun yliopistosta. Lisäksi hän on suorittanut hallintotieteiden maisteriopintoja Lapin yliopistossa. Hänellä on laaja koulutustausta opetuksen, hallinnon ja johtamisen kokonaisuuksista sekä pitkä kokemus opetuksen kehittämisestä eri rooleissa ja verkostoissa.

Lucina on toiminut eri opetusalan tehtävissä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Opettajan työn jälkeen hän oli lukion ja perusopetuksen rehtorina ja perusopetuksen aluerehtorina, mistä hän siirtyi opetuspäälliköksi ja jatkoi opetus- ja kasvatusjohtajan ja sivistysjohtajan tehtäviin. Hän on myös kouluttanut pitkään Oulun yliopistossa erilaisissa opetusalan johdolle suunnatuissa koulutuksissa.

Tällä hetkellä hän työskentelee Opetushallituksessa opetusneuvoksena ja perusopetus ja varhaiskasvatus -yksikön päällikkönä. Yksikkö laatii varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ja tukee niiden paikallista toimeenpanoa. Lisäksi yksikkö osallistuu toimialaa koskevien säädösten valmisteluun ja antaa määräyksiä, ohjeita ja suosituksia niiden toimeenpanosta. Yksikkö myös järjestää jatkokoulutusta opettajille ja muulle koulutoimen henkilöstölle.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Lucina Hännisen luennon ajasta ja paikasta

Juutinen Jaana, Karjalainen Satu ja Keränen Virve

Jaana Juutinen, Satu Karjalainen ja Virve Keränen työskentelevät yliopistonlehtoreina varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmassa Oulun yliopistossa. He ovat työskennelleet aiemmin varhaiskasvatuksen opettajina. Tutkimuksissaan Jaana, Satu ja Virve ovat tarkastelleet esimerkiksi yhteenkuuluvuutta, suhteissa rakentuvaa iloa, ruumiillisuutta ja sukupuolta. Lapsuuden itseisarvo on heille lähtökohta; lapsuus ei ole vain vaihe jotakin kohti, vaan tapahtuu tässä ja nyt.

Jaana, Satu ja Virve ovat kiinnostuneita siitä, miten lapsuutta tuotetaan erilaisissa kulttuurisissa ja yhteiskunnallisissa suhteissa sekä siitä, miten lapset itse tuottavat lapsuuttaan monimutkaisissakin suhteissaan.  Puheenvuorossaan he pohtivat millaiseksi lapsuutta tuotetaan tässä ajassa.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Jaana Juutisen, Satu Karjalaisen ja Virve Keräsen luennon ajasta ja paikasta.

Keränen Jaana

Jaana Keränen on kasvatustieteiden maisteri (kasvatuspsykologia), varhaiskasvatuksen opettaja, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija. Hän opettaa Oulun yliopistossa taiteiden pedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa, draamaa, sanataidetta ja lastenkirjallisuutta sekä ohjaa opinnäytteitä ja työssäoppimisia varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmassa.

Etnografisessa väitöstutkimuksessaan Keränen tarkastelee taaperon myötätunnon ilmenemistä luovan draaman ja leikin kautta. Tutkimustaan Keränen on esitellyt aktiivisesti kansainvälisissä ja kansallisissa konferensseissa https://oulu.cris.fi/fi/persons/OY-330749924?state=activities

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Jaana Keräsen luennon ajasta ja paikasta

Koskimies Elias

Elias Koskimies on kotimaisen viihteen eturivin tekijöitä. Hän toimi kymmenen vuotta Uuden Musiikin Kilpailun show-tuottajana ja tämän lisäksi hän on ollut lukuisten isojen prime-time ohjelmien taustalla käsikirjoittajana ja ohjaajana (Masked Singer Suomi, TTK, Emma Gaala, Idols).

Lähes 35 vuotta kestäneellä uralla hän on suunnitellut myös isoja areena- ja stadionkonsertteja mm. Antti Tuiskulle, Cheekille ja Suvi Teräsniskalle ja kiertänyt Sirkus Finlandian mukana. Elias on työskennellyt myös elokuvien, mainoksien ja musiikkivideoiden parissa.

Parhaillaan vapaaehtoista maanpuolustusta harrastava Elias tekee opintoja niin Helsingin yliopistossa kuin Vaasan avoimessa yliopistossa – omien sanojensa mukaan ”polvet tutisten”.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Elias Koskimiehen luennon ajasta ja paikasta

Kotro Arno

Arno Kotro on lukion filosofian ja psykologian opettaja ja Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Arno Kotron luennon ajasta ja paikasta

Lauerma Hannu

Hannu Lauerma, (s. 1961) on lääketieteen tohtori, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti ja dosentti, jolla on unilääketieteen erityispätevyys. Lauerma on työskennellyt vuodesta 2021 Turun yliopiston työelämäprofessorina, psykiatrisen vankisairaalan asiantuntijaylilääkärinä ja TYKS:n oikeuspsykiatrian ylilääkärinä.

Aiemmin hän toimi 25 vuotta psykiatrisen vankisairaalan vastaavana ylilääkärinä ja hoiti erilaisia professuureja joko täysaikaisesti tai sivutoimisesti. Yksityislääkärinä hän on työskennellyt sivutoimisesti vuodesta 1989 ja kohdannut käytännön työssään antisosiaalisia potilaita vuodesta 1982 alkaen.

Lauerma on mainittu yhdysvaltalaisessa PubMed-tietokannassa 76 kansainvälisesti indeksoidun tieteellisen tutkimusartikkelin kirjoittajana. Hän on saanut 14 tutkimukseen tai tiedonvälitykseen liittyvää palkintoa tai huomionosoitusta.  Häneltä on ilmestynyt useita tietokirjoja, oppikirjojen lukuja tai kappaleita suomeksi, viroksi ja englanniksi. Hänellä on lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä luottamus- ja asiantuntijatehtäviä.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Hannu Lauerman luennon ajasta ja paikasta

Lehtonen Janne

Janne Lehtonen on entinen merivoimien erikoisjoukkosotilas ja veteraani. Nykyisin hän työskentelee palomiehenä, ensihoitajana ja pelastussukeltajana sekä yrittäjänä hyvinvointi- ja liikunta-alalla sekä turvallisuuden ja riskienhallinnan parissa. Lisäksi hän on televisioalan ja sosiaalisen median ammattilainen, motivaatiopuhuja ja kouluttaja.

Janne on toiminut pääroolissa Erikoisjoukot-televisiosarjan pääkouluttajana sekä taktisen konsultin roolissa useissa televisiosarjoissa ja elokuvissa. Hän on kouluttanut näyttelijöitä aseiden käsittelyssä ja taktisessa toiminnassa. Erikoisjoukkouransa aikana Janne palveli useissa kansainvälisissä operaatioissa muun muassa Somaliassa ja Afganistanissa. Sotilasuransa jälkeen hän työskenteli yksityisellä turvallisuusalalla contractorina, suojaten valtionpäämiehiä, rahakuljetuksia ja aluksia merirosvouksen vastaisissa operaatioissa.

Ihmisten kouluttaminen ja valmentaminen ovat aina olleet iso osa Jannen työtä niin merivoimien erikoisjoukoissa kuin pelastajana ja yrittäjänä. Jannen intohimona on puhua tiimityöskentelystä ja johtamisesta sekä näihin liittyvistä arvoista, jotka vaikuttavat merkittävästi työyhteisöjen hyvinvointiin ja kulttuuriin. Hän peilaa luennoissaan omia kokemuksiaan kriisijohtamisesta ja tiimityöstä sotatoimialueilla erikoisjoukkojen mukana sekä palo- ja pelastusalalla ja turvallisuusalalla.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Janne Lehtosen luennon ajasta ja paikasta

Maunu Nina

Oululaislähtöinen Nina Maunu on Vuoden 2025 äidinkielen opettaja Espoon Kilonpuiston koulusta. Maunulla on lähes 30 vuoden kokemus äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana ja yli kymmenen vuoden kokemus opettajien täydennyskouluttajana. Yli kahdessa sadassa koulutuksessaan hän on päässyt tapaamaan Suomessa ja ulkomailla eri asteiden opettajia ja kehittämään toiminnallisen kielenoppimisen pedagogiikkaa.

Maunu on innovatiivisesti tuonut kieliopin opiskeluun oppilaiden osallisuuden, liikkumisen, draaman, tarinallisuuden ja visualisoinnin. Hän on pääkirjoittaja teoksessa Toiminnallinen kielenoppiminen (Otava, 2020). Maunun ajatuksista ja koulutuksista voi lukea lisää hänen  kotisivuiltaan www.ninamaunu.com.

Kuva: Frendikuva

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Nina Maunun luennon ajasta ja paikasta

Meriläinen Rosa

Rosa Meriläinen on kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka työskentelee Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n pääsihteerinä.

Kuva: Toni Kitti

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Rosa Meriläisen luennon ajasta ja paikasta

Merinen Ville

Ville Merinen on nuorten rakastama Terapeuttiville, joka puhuu luonnollisesti ja kannustavasti mielenterveydestä. Ville sai Mieli ry:n Suomen mielenterveyspalkinnon 2022 ja nousi eduskuntaan 2023. Kansanedustajana Ville Merinen on jatkanut mielenterveysasioiden ja nuorten puolustajana. Ville on eduskunnan seuratuimpia ihmisiä sosiaalisessa mediassa ja on uranuurtaja puhuessaan myös kansanedustajana tunteikkaasti toisia syyttelemättä.

Ville on sosiaalisen median vaikuttajana epätyypillisesti alkanut puhumaan myös somen haitoista. Miten some vaikuttaa mielenterveyteen? Miten iso rooli somella on nuorten mielenterveyskriisiin? Miten sosiaalista mediaa tulisi muuttaa, jotta siitä tulisi kestävämpää?

Puhujana Ville Merinen luottaa kontaktiin yleisön kanssa ja räätälöi puheenvuorojen sisällöt kohdeyleisön mukaan. Yksikään esiintyminen ei ole samanlainen.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Ville Merisen luennon ajasta ja paikasta

Moisala Mona

Mona Moisala on aivotutkimuksesta väitellyt psykologian tohtori. Hän on tutkinut muun muassa aivojen ylikuormittumista ja keskittymiskykyä. Mona on laajemmaltikin kiinnostunut siitä, miten aivomme sopeutuvat nyky-ympäristöön, jossa painimme viriketulvan, jatkuvien keskeytysten ja lisääntyneen kiireen tunnun kanssa.

Kuva: Aapo Karhu

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Mona Moisalan luennon ajasta ja paikasta

Nuojua Mika

Mika Nuojua esittää OPI26-tapahtumassa huippusuositun näytelmänsä ”L1 Ortotopologian lopulliset alkeet – Aapo Heikkilä”.  Esitys kertoo edesmenneestä pseudotieteilijästä ja ortotopologian dosentista Aapo Heikkilästä, joka vaikutti Oulun yliopistossa. Hän piti luentojaan muutaman kerran vuodessa täysille saleille. Heikkilä käsitteli luennoillaan muun muassa ”sinistä enkeliä para-avaruudessa”, ”tontun pään tilavuuden laskemista” ja ”g-orbitaaleja ja sinisen elektronin symbioosia kierteisgalaksin hypotenuusassa”. Esityksen on ohjannut Markku Pölönen.

Näyttelijä Mika Nuojuan ura teatteritaiteen parissa on alkanut jo 1990-luvun alussa. Hän on toiminut paitsi kiinnitettynä näyttelijänä, myös freelance-ohjaajana sekä viimeiset parikymmentä vuotta freelancenäyttelijänä tehden rooleja televisioon, radioon ja vierailuja eri teattereihin.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Mika Nuojuan esityksen ajasta ja paikasta.

Ohukainen Pauli

Pauli Ohukainen on filosofian tohtori sydänterveyden alalta ja terveysteknologian tutkija. Suurelle yleisölle hän on tullut tutuksi jo 10v ajan pyörittämästään Tervettä skeptisyyttä -brändistä, jonka kautta hän on tuottanut kriittistä ajattelua, filosofiaa ja tieteen popularisointia edistävää sisältöä. Hän on ollut vuosien varrella vieraana monissa podcasteissa ja antanut haastatteluja perinteiseen mediaan. Hän on myös saanut työstään Oulun yliopiston palkinnon, sekä ollut nimettynä kaksi kertaa Suomen Top-100 tärkeimpien lääketieteen vaikuttajien joukkoon.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Pauli Ohukaisen luennon ajasta ja paikasta

Rajaniemi Petri

Petri Rajaniemi käyttää itsestään titteliä ”nykyisyysselittäjä”. Hän pyrkii tarkastelemaan maailmaa laajasta näkökulmasta, yhdistäen yksilön kokemukset globaaliin kuvaan sekä nykyhetken menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Työllään Petri pyrkii auttamaan ihmisiä ymmärtämään omaa rooliaan osana kokonaisuutta ja keskittymään olennaiseen epävarmuuden keskellä.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Petri Rajaniemen luennon ajasta ja paikasta

Romppainen Jari

Jari Romppainen on siirtynyt opettajasta ja koulunjohtajasta luovan alan yrittäjäksi. 12 vuoden opettajanuransa aikana hän ehti työskennellä neljällä koululla Ranualla ja viimeiset 10 vuotta pienellä koululla koulunjohtajana.

Noin seitsemän vuotta sitten Jari  innostui valokuvauksesta ja pitkällisen painimisen jälkeen päätti jakaa tuotoksiaan sosiaalisen median kanaviini. Näkyvyys kasvoi heti hurjasti ja pian hän haki lupaa sivutoimiseen yrittäjyyteen. Yrittäjyys toi vaihtelua ja uusia näkökulmia opettajantyöhön, jossa Jari oli  aina ajatellut työskentelevänsä koko työuransa.

Lopulta hänen oli kuitenkin tehtävä ratkaisu, kumman työn jättäisi pois, koska vuorokaudet alkoivat kroonisesti jäädä lyhyeksi. Jari päätyi kuuuntelemaan sydäntään ja irtisanoutui työstään. Nykyään hän tekee päätoimisesti mainostuotantoja videoin ja kuvin, digitaalista markkinointia, sosiaalista mediaa sekä tarjoaa palveluita, muun muassa revontulimatkoja ja valokuvausworkshoppeja turisteille.

Kuluneen vuoden aikana Jari on prosessoinut päätöksensä seuraamuksia ja ymmärtänyt laajemmin opettajan työn hienot puolet suhteessa yrittäjyyteen. Ja niitä hyviä puolia löytyy! Vaikka hän edelleen kokee yrittäjäyyden sopivan itselleen mainiosti, ei opettajuuden hyviä puolia ole vaikea nähdä, vaikka se ei vahvuutemme olekaan.Tärkeintä lienee ymmärtää itseään ja omaa persoonaansa.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Jari Romppaisen luennon ajasta ja paikasta.

Rytisalo Minna

Minna Rytisalo on entinen äidinkielenopettaja, joka on kuulunut maamme arvostetuimpiin ja rakastetuimpiin kirjailijoihin esikoisromaanistaan Lempi (2016) asti. Hän on julkaissut useita menestysteoksia ja saanut mm. Botnia- ja Tulenkantaja-palkinnot. Kaikista hänen romaaneistaan on tehty näyttämösovituksia. Kirjojen käännösoikeuksia on myyty seitsemään maahan.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Minna Rytisalon luennon ajasta ja paikasta

Sauri Pekka

Pekka Sauri on filosofian tohtori, tietokirjailija ja sosiaalisen median vaikuttaja. Hänen uusimmat kirjansa ovat Mielenrauha levottomassa maailmassa (2023) ja Ihmisyyden rajoilla – mitä välillemme jää tekoälyn aikakaudella (yhdessä Johanna Kukan kanssa, 2025).

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Pekka Saurin luennon ajasta ja paikasta

Saviniemi Maija

Maija Saviniemi on puolankalaislähtöinen pessimisti, filosofian tohtori ja Oulun yliopistossa työskentelevä suomen kielen yliopistonlehtori. Hän on toiminut aiemmin muun muassa toimittajana, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina, kirjastonjohtajana, kansalaisopiston rehtorina ja sivistysjohtajana. Saviniemi on ollut koko työuransa ajan (lähes) kaikkeen varautuva opettaja ja jo pitkään kantanut pessimististä elämänasennetta, joka sittemmin on jalostunut pessimismipedagogiikaksi.

Esihenkilötyössään 2000-luvulla Saviniemi havahtui pohtimaan valtakunnallista huolta siitä, miten jo nuoret opettajat kuormittuvat työssään ja haluavat vaihtaa alaa. Vuonna 2020 Oulun yliopistossa lanseerattu pessimismipedagogiikka pyrkii vastaamaan tähän huoleen ja tuomaan uutta näkökulmaa siihen, miten opettajan työssä voisi kenties jaksaa paremmin. Saviniemi muistaa kannustaa muita kasin suoritukseen mutta unohtaa sen helposti itse.

Saviniemen luennolla pohditaan pessimismipedagogiikkaa resilienssin ja ratkaisukeskeisyyden näkökulmista. Hän ei kuitenkaan yritä käännyttää ketään pessimismipedagogiksi – eihän se tietenkään onnistuisikaan.

Saviniemi on yksi pessimismipedagogiikkaa käsittelevän kirjan toimittajista ja kirjoittajista. Maija Saviniemen, Merja Maikkolan, Paula Vaskurin ja Milla Kinnusen toimittama teos ”Pessimismi opetuksessa. Vaatimattomia vinkkejä opettajalle” ilmestyi vuonna 2023.

Kuva: Matti Sippola

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Maija Saviniemen luennon ajasta ja paikasta

Siklander Signe

Signe Siklander on leikillisestä pedagogiikasta ja leikillisistä oppimisympäristöistä väitellyt kasvatustieteen tohtori sekä teknologiatuetun opettamisen ja oppimisen dosentti. Hän on myös ravitsemisalan opettaja ja uskoo, että keittiö voi olla antoisa leikin, luovuuden ja oppimisen apaja.

Jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien Siklander on tutkinut lasten leikkiä ja aikuisten leikillisyyttä, erityisesti sen merkitystä pedagogisessa asiantuntijuudessa. Hänen tutkimuksensa ovat osoittaneet, että leikillisyys voi rikastuttaa vuorovaikutusta ja lisätä sekä lasten että aikuisten sitoutumista ja hyvinvointia. Siklanderin tutkimuksissa, jotka ovat osa opettajankoulutusten kehittämistä, tarkastellaan myös leikillisyyden sytykkeitä, sitoutumista, yhteisöllisyyttä ja toimijuutta.

Siklanderilla on pitkä ja monipuolinen akateeminen ura. Hänen aiempi tenureprofessorin asemansa keskittyi yhteisölliseen oppimiseen ja nykyinen positio varhaiskasvatukseen. Hän ohjaa enimmäkseen kansainvälisiä väitöstutkimuksia, joissa leikkiä ja leikillistä pedagogiikkaa tarkastellaan globaaleissa konteksteissa.

Signe Siklander tuo OPI-päiville tuoretta tietoa ja uusia näkökulmia leikillisyyden tutkimuksesta. Hänen esityksensä ovat odotettuja ja tarjoavat kuulijoilleen arvokkaita oivalluksia ja käytännön vinkkejä.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Signe Siklanderin luennon ajasta ja paikasta

Sinkkonen Jari

Jari Sinkkonen on lääketieteen tohtori, Turun yliopiston lastenpsykiatrian dosentti sekä lasten- ja nuorisopsykoterapeutti. Hänellä on myös huilunsoiton diplomi Lausannen konservatoriosta vuodelta 1975.

Sinkkonen on tehnyt julkaisuja mm. kuuroudesta, adoptioista ja lastensuojelusta. Hän on kirjoittanut useita oppikirjoja ja yleistajuisia kirjoja lasten kehityksestä ja erikoisesti kiintymyssuhteista. Sinkkonen on saanut muun muassa Valtion tiedonjulkistamispalkinnon, Suomen Unicefin palkinnon, arkkiatri Risto Pelkosen palkinnon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tiedottajapalkinnon.

Sinkkonen on naimisissa. Hänellä on kolme aikuista lasta ja kaksi lastenlasta.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Jari Sinkkosen luennon ajasta ja paikasta

Stenius Tuula

Kasvatustaiteilija Tuula Stenius on ammatillinen opettaja ja kasvatustieteen tohtori, joka on väitellyt lasten huumorista ensimmäisenä Suomessa. Steniuksen tutkimus on tuonut esiin, että Suomessa on todellista kysyntää tälle aiheelle. Luennoillaan hän on saanut useimmiten palautteen, että huumori aiheena on jotain aivan uutta ja innostavaa.

Stenius tuo esiin tutkimukseen perustuvaa tietoa ja käytännön esimerkkejä huumorin merkityksestä ja sen taitavasta käyttämisestä. Hän korostaa sitä, että huumorin tietoinen käyttö on vuorovaikutustaito, jota jokainen voi oppia käyttämään paremmin myös pedagogisesti. Miten myönteistä huumorikulttuuria rakennetaan koululuokassa ja työyhteisössä? Voisiko huumoria  hyödyntää oppimisessa enemmän ja miten?

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Tuula Steniuksen luennon ajasta ja paikasta

Takalo Jukka

Jukka Takalo on artisti, lauluntekijä ja kirjailija, jonka ydinosaamisalue on älyttömiltä kuulostavien ideoiden toteuttaminen. Takalo on taiteilijauransa lisäksi perustanut ilmakitaransoiton mm-kisat ja toimii Delta Life – Oulu2026 -projektin ja Maakinen Martinniemi -tapahtumien taiteellisena johtajana.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Jukka Takalon luennon ajasta ja paikasta.

Valtaoja Esko

Esko Valtaoja on tähtitieteen emeritusprofessori Turun yliopistosta, entinen Tuorlan observatorion johtaja ja taidegallerian apulainen. Hän on arvostettu tieteentekijä ja myös kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Tämän myötä hän onkin suomalaisten suosikkitutkija: vuosina 2013, 2016 ja 2019 hänet nimettiin merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi . Valtaoja on saanut mm. Tieto-Finlandian, Valtion tiedonjulkistamispalkinnon, Lauri Jäntin palkinnon, Väinö Voipio -palkinnon, Mensan palkinnon, Sokrates-palkinnon, ja kahdesti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon.

Valtaoja on kirjoittanut 14 kirjaa ja yli kolmesataa kolumnia. Hän on yksi suosituimmista ja kiitetyimmistä puhujista. Hän on asiantunteva, aito ja hänen mukaansatempaava otteensa esiintyjänä saa kuulijat mukaansa. Hän puhuu yhteiskunnallisista ilmiöistä ja tulevaisuudesta, tieteestä, taiteesta, kulttuurista ja uskonnosta. Maailma on hämmästyttävä, monimuotoinen ja pitkälti selittämätön, hän sanoo.

Tuloksena hämmästelystä ja pohdinnasta syntyi vuonna 2012 Kaiken käsikirja. Siinä Valtaoja tiivistää kaiken olennaisen maailmasta ja ihmisestä yksiin kansiin. Saman hän yrittää tehdä unohtumattomissa puheenvuoroissaan. Syksyllä 2017 julkaistiin teos Kohti ikuisuutta. Emme edelleenkään tiedä, minne me tai maailmankaikkeus matkaamme, mutta ei ole mitään syytä olla taittamatta taivalta iloisin mielin, sanoo Valtaoja. Näköalaton pessimismi saa kyytiä myös hänen viimeisimmässä kirjassaan ”Tiedonjano”.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Esko Valtaojan luennon ajasta ja paikasta.

Vesala Mika

Mika Vesala on koulutukseltaan luokanopettaja, Hän on työskennellyt opettajana yli 15 vuotta, joista erityisopettajana yli kahdeksan vuotta. Mikan pitämien koulutuksien palautteissa kiitellään hänen käytännönläheistä sekä keskustelevaa tyyliään sekä ymmärrystään eri toimialojen kohtaamiin haastaviin asiakastilanteisiin. Mikan kokemus erityisopettajana on antanut hänelle myös omaa kokemuspohjaa, kuinka omasta jaksamisesta, asenteesta sekä hyvinvoinnista pidetään huolta haastavassa työympäristössä.

Tähän tulee myöhemmin tarkempi tieto Mika Vesalan luennon ajasta ja paikasta